Monthly Archive for kesäkuu, 2007

Kesähuomioita

Topelius.png

Muutama päivä maalla ja johan kuulostaa raitiovaunun kolke taas mukavalta. Ei niin, etteikö Kangasalla – siis ei Kangasalalla – olisi ollut kivaa. Vihreän eri sävyjä pöpeliköissä kieltämättä on enemmän kuin täällä Kruununhaassa. Ja se järvi, sen välke.

Zacharias Topelius ihastui Kangasalaan niin että kirjoitti tunnetun ’Kesäpäivä Kangasalla’ -runon. Se toki oli edellyttänyt opintoja täällä Kruununhaassa, pariskunta Runebergin kotona yksityisoppilaana. On siis myyttinen runoyhteys kotikatujeni ja huvilaseutujeni välillä.

Kotona odotti postia. Nimittäin kirjailijaksi kasvamisen tärkeä etappi nimeltään makulatuurikirje. Kustantaja ilmoitti myyvänsä loput Vuosikirjat Kirjatoreille ja muille alennusputiikeille vuoden 2008 alussa. Sitä ennen saan itse niitä halvalla ostaa haluamani määrän. Olen itse Kirjatorien suurkuluttaja, joten en sitä kanavaa väheksy, parempi sitä kautta lukijan käsiin kuin silpuksi.

Mediarintamalla tapahtui huvila-aikana sellaista, että ilmestyi oikeustieteen opiskelijoiden lehti Inter Vivos. Teemana  juridiikka ja taide, mukana mm. minä ja Tuomari Nurmio. Täällä.

Intiimejä avaruuksia

Intiimejä avaruuksia.jpg

Tulipas luettua veikeä kirja. Nimittäin skotlantilaisen nykyrunouden kokoelma Intiimejä avaruuksia (Like 2006), joka viime vuoden kirjarumbassa jäi jotenkin katveeseen. Hesari mm. ei sitä arvioinut.

Osa innostuksestani on henkilökohtais-nostalgista juurta. Asuin opiskelijana 90-luvulla vuoden Edinburghissa.

Teos on koottu omaperäisellä tyylillä. Mukaan on valittu yksi runo kultakin 25 vuodelta (1978-2002) ja samalla 25 eri kirjailijalta. Hajanaisuus uhkaa, mutta samalla tulee näyttävä läpileikkaus. Hienoa on myös se, että kirja on nelikielinen. Suomennosten lisäksi alkutekstit ovat mukana, ovat ne sitten englantia, gaelia tai skottia.

Omassa henkilöhistoriassani vuosi Skotlannissa merkitsi kulttuurista täyskäännöstä. Menetin melkeinpä tyystin kiinnostukseni englannin kieleen sekä englanninkieliseen maailmaan yleensäkin. Ei vähiten siksi, että Skotlannissa näin mitä kulttuurinen kolonisaatio tarkoittaa. Gaelin ja skotin kielet elävät nykyään tekohengityksen turvin. Sama prosessi on meneillään ympäri maailmaa, Suomessakin. Englanti tunkeutuu korviemme väliin, suihimme, teksteihimme.

Kesäpuuhia

Soleil.jpg

Kirjan valmistumisen jälkeinen tyhjyys pitäisi jotenkin täyttää. Parasta olisi ryhtyä seuraavalle ja ryhdynkin. Mutta tauko on pakko pitää, muuten käy niin, että jatkaa edellistä vaikkei haluaisikaan.

Loman lisäksi tarvitaan siis täyteohjelmaa. Toimeton en osaa olla. Mielipiteiden laukominen täyttäköön tämän tehtävän. Aloitin jo eilen kun nauhoitimme Kaapin paikka radio-ohjelmaa.  Tulee ulos Radio Yle 1:ssä torstaina 14.6. klo 13.00, uusinnat Radio Peilissä to klo 17.10 sekä pe ja la klo 10.03. Ja kohta kai myös netissä.

Lupauduin myös kirjoittamaan jotain kahden pitkänlinjan juristivaikuttajan juhlakirjoihin. Nämä kuulemma pitää pitää vielä salassa, etteivät päivänsankarit saa etukäteen tietää.

Mitä muuta kesäkalenterissa?

Keskiviikko 20.6. Lounas botswanalaisen kirjailijan ja korkeimman oikeuden tuomarin Unity Down kanssa. Ihmisoikeuksia ja kirjallisuutta.

Tiistai 26.6. Helsinki Pride -tapahtumassa keskustelutilaisuus Kaikki yhdenvertaisia?

Perjantai 6.7. Runoja esittämässä Tampereen Tallipihalla Runon ja suven päivänä. Tuttuja kollegoita mukana,  Jyrki Kiiskinen ja Helena Sinervo.

17.7. – 20.7. Kuhmon kamarimusiikkifestivaaleilla on nykyään myös runo-ohjelmaa, mikä on hyvä, oikein ja kaunista.

Demlan XXXVI kesäseminaari Lahden kansanopistolla 10.-12.8.2007. Pitäisi puhua aiheesta kontrolli.  Minua ennen esiintyvät mm. oikeusministeri Tuija Brax, muutama professori, apulaisoikeuskansleri.

Elokuun lopussa, 20.8.-26.8., lävähtää jälleen Runokuu, osana Helsingin juhlaviikkoja. Lupauduin mukaan runo ja historia -aiheiseen runokävelyyn pitkin Kruununhakaa. Runoja leviää myös busseihin ja metroihin.

Torstaina 23.8. Kaliningradiin runofestareille. Jukka Mallinen järjestä.

Anarkisti riehuu

Louvre Liberte 01.jpg

Metsästin tänään vihoviimeisiä kirjoitusvirheitä syksyllä ilmestyvän romaanin vedoksista. Päätin tehdä sen mukavasti ja päädyin nivaskan kanssa Esplanadin puiston nurmikolle. Pian paikalla alkoi kuhista poliiseja, sitten väkeä joka näytti jotenkin erilaiselta kuin Espalla yleensä tallaavat turistit, virkamiehet ja nuorisolaiset. TV-kameroita ja sellaista. Mitä kummaa?

Sitten näin vilahduksen huonoryhtisestä kaljusta miehestä ja väkinäisesti irvistelevästä naisesta. Ai niin, Norjan kuninkaalliset. Päätin pitää pintani vaikka lojuinkin vain metrin päässä heidän kävelyreitiltään. Helskutti sentään, kannatan tasavaltaa. Kaikki kuninkaalliset joutaisivat jos ei nyt ihan giljotiiniin, niin ainakin työttömiksi. Liberté, Égalité, Fraternité!

Kun monarkit ohittivat minut jouduin melkein ympäriinsä kirmaavien perheitten tallomaksi. 7 päivää -lehti kainalossa säntäävissä ihmisissä oli jotain hyvin surullista kun he silmät kiiluen ojentelivat digipokkareitaan ja hössöttivät lapsilleen. Teki mieleni huutaa, että hankkikaa hyvät ihmiset elämä. Mutta en sanonut mitään, kunhan vain makuultani ihmettelin spektaakkelia ympärilläni. Jotain kasvoistani ehkä oli luettavissa koska yhtäkkiä joku mies pysähtyi eteeni ja sanoi ”Tämä ei ole paikka anarkisteille.”