Monthly Archive for lokakuu, 2007

Toipumassa

Yle.jpg

Sinne ne taas meni, kirjamessut. Yleinen levottumuus ja tärinä jo helpottaa. Tuhat kohtaamista tuttujen ja muuten vaan kivojen ihmisten kanssa; ja hälyä ja mikrofoneja ja nimikirjotuksia ja kahvin sekaan tujautettua halvahkoa viskiä ja itse ostin vain sarjakuvia.

Muuta huomattavaa: Tulin tolkkuihini ja luin sittenkin Monika Fagerholmin Amerikkalaisen tytön loppuun, vaikka olin jo ehtinyt luovuttaa. Kannatti. Peruutan siis puheeni; hyvä kirja se on, joskaan ei helpoin. Kiitos kommentoijille, joiden ansiosta nappasin sen takaisin hyllystäni.

Ne joita kiinnostaa kuulla ja nähdä, mitä on J. Tontti mieltä presidentti Tarja Halosesta, kääntäkööt tänään digivirittimensä TV2:n Hullu juttu -ohjelmalle klo 21.20. Saapi nähdä mitä ovat laukomisistani sinne leikanneet, uusinta tiistaina 30.10. klo 14.55.

Taas mennään

kirjamessut.gif

Pakanakin pääsee silloin & tällöin messuun, nimittäin kirjamessuille. Turha tätä on enemmälti pähkiä; kaikki tietävät miksi ja millaista kirjamessuilla on. Meitsi kahdesti lauteilla:

Torstai 25.10.2007

Esiintymispaikka Louhi klo 14:00

Nuorten filosofiafoorumi

Saako ilmaisunvapautta rajoittaa ja millä perusteella? Filosofiassa opintoja suorittavat lukiolaiset keskustelevat kirjailija, lakimies, filosofi Jarkko Tontin kanssa. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun.

HelMet-kirjastot

Lauantai 27.10.2007

Esiintymispaikka Eino Leino klo 16:00

Jarkko Tontti

Luokkakokous

Matias valmistelee historian väitöskirjaa ja kyttää apurahoja, Toni taas on huipulle kirinyt self-made man. Puhutteleva romaani kolmikymppisten menestyjien illuusioista ja illuusiottomuudesta. Haastattelijana Jarmo Papinniemi

Otava

Luovun

amerikkalainen tyttö.jpg

Tätä ei usein tapahdu. J. Tontti jättää kirjan kesken. Minkäkö? Monika Fagerholmin Amerikkalaisen tytön (Teos 2004). Olen velvollisuusihminen ja noin yleensä luen loppuun sellaisetkin kirjat, joista en erityisemmin innostu. En muista tätä ennen jättäneeni kesken kuin jonkun Tuomas Kyrön kirjan. Nyt kuitenkaan en löydä mistään jaksua jatkaa Amerikkalaista tyttöä sivun 100 jälkeen.

Kirja on ylen ylistetty. Sai mm. August-palkinnon. Iso joukko fiksua väkeä pitää siitä. Onko vika siis minussa? 100 sivun perusteella kokemukseni on, että teksti viuhtoo sinne sun tänne ja mistään ei oikein tule mitään. Onnekseni Jarmo Papinniemi on samaa mieltä, täällä: ”Minun makuuni romaani on, lyhimmin ilmaistuna, teennäinen ja tekosyvällinen.” Olen samaa mieltä, mutta voi olla että luovutin liian helposti ja siksi kuulisin mieluusti onko vastakkaisia mielipiteitä (ja perusteluja).

 

Kokossa

Riihikukko.gif

Jos olet suurin & piirtein pääkaupunkiseudulta ja ehdit vain kerran syksyssä teatteriin, niin on parempi  totella minua: Mene katsomaan KokoTeatterin Riihiukkoa. Hulvaton, tolkutun, helskutin hyvä.

Kuten runoja, Riihiukkoakaan ei kannata yrittää ymmärtää sanan tavanomaisessa merkityksessä. Sekaan heittäytyminen aistit ja mieli avoinna palkitaan. Tavara on rankkaa ja julmaa, eli loppupeleissä on kyseessä sittenkin ’realistinen’ kuva maailmasta.

Andrus Kivirähkin kirjoittama romaani Riihiukko sai Virossa vuonna 2000 parhaan proosateoksen valtionpalkinnon, eikä syyttä. KokoTeatterin Anna Veijalainen on pistänyt sen näytelmäksi, hyvin. Huh, en ole vieläkään toipunut.

Sensuuri voi hyvin

Yle.jpg

Jaaha. Taas päivä jolloin häpeän olla suomalainen. Helsingin Sanomat uutisoi, että vuoden 2006 Muhammed-piirroskohua analysoivaa dokumenttielokuvaa ei nähdä Suomessa. Filmi on osa kansainvälistä dokumenttiprojektia Why Democracy? Sadoille miljoonille ihmiselle eri puolilla maailmaa tarjotaan katsottavaksi kymmenen tunnin mittaista demokratiaa käsittelevää tv-ohjelmaa. Mukana on kymmeniä tv-yhtiötä.

Suomessa nähdään pilapiirroksia käsittelevän jakson hyllytyksen jälkeen vain yhdeksän dokumenttia kymmenestä. Suomalaispäätös on poikkeuksellinen ja se tehtiin näkemättä koko jaksoa, pelkän aiheen perusteella.TV2:n kanavapäällikko Ilkka Saari korostaa, että “päätökseen ei liittynyt mitään sananvapausproblematiikkaa”. Kiitos Yleisradio, hetken jo unhdinkin eläväni edelleen Kekkosslovakiassa.

Aiheen liepeiltä kolumni, täällä.

Lisäys klo 22.11. Haa! Järjen ääni voitti ja Yle on sittenkin päättänyt näyttää ohjelman, näin. Äijien selitykset jupakalle sen sijaan eivät ole kovin uskottavia…

Turusta

Kirjamaa.jpg

Kotiuduin aamuyöstä Turun kirjamessuilta. Kaaos ja yleinen markkinointikohkaaminen oli hivenen pienimuotoisempaa kuin Helsingin messuilla, jotka nekin, puuh, lähestyvät.

Turkuun lähdin mm. siksi, että nauhoitimme Yle Teemalla kohta alkavan uuden kirjallisuusohjelman Kirjamaan jaksoa. Jutskailin Erkki Tuomiojan, sen melkein ainoan ihan oikeasti tosifiksun demarin kanssa historiallisesta romaanista. Meni ihan kivasti. Tulee ulos 5.12.

Ja sitten illallistettiin Turun uudessa pääkirjastossa, samaan pöytään sattui mm. blogistanilainen Anita. Ihan lopuksi juhlistettiin turkulaisen Savukeitaan uusia kirjoja, kaikki tuntuivat kiinnostavilta. Mukaani tarttui Antti Nylénin Vihan ja katkeruuden esseet.

Vieraissa

tammi.gif

Kävin vieraissa. Nimittäin vieraan kustantajan kokkareilla, Tammessa. Syynä oli Amos Oz, joka tuli maanantaina Suomeen ja Tammeen naamailemaan uuden kirjan ilmestymisen tiimoilta. Minä olin mukana peniläisenä, Amos on kirjailunsa ohella Israelin Penin aktiivinen toimija.

Ja sitten tiistaina oli Suomen juristikirjailijoiden vuotuinen maailmankongressi. Siellä olivat kaikki, eli minä ja Hannu Luntiala. Olimme kutsuneet ulkkaritarkkailjoiksi tunnetut lakimiehet Franz Kafkan ja J.W. Goethen, mutta heillä oli muita kiireitä. Selkokielellä tämä meni siis niin, että kävin lounaalla Hannun kanssa Ateneumin ravintolassa. Hannu iloitsi kirjan valmistumisesta. Hetikohta eli talvella saamme ihmeteltäväksi Hannun uutukaisen. Tulokulma kuulosti peräti omaperäiseltä, kuten Hannulla aina.