Tulosvastuullisena organisaationa Kirjaamo raportoi päättyneen viikon menot ja tulot.
1. Maanantain Voimalassa Kirjaamo puhkui Mikkosista ja muista kuumottavista ihmiskunnan ongelmista. Mukana väännössä oli mm. Kalle Haatanen.
2. Tiistaina Kirjaamo naamaili filosofisen aikakauslehden niin & näin‘in POP-teemanumeron julkkareissa. Tilaisuus oli filosofianhistoriallisesti merkittävä. Samoissa pippaloissa oli läsnä analyyttisen filosofian suurmufti Ilkka Niiniluoto ja mannermaisen vastafilosofoinnin keskushahmo Hannu Sivenius. Koulukuntaerot ovat selvästikin liudentumassa. Kirjaamon kainaloon tarttui lehden kirjasarjan uusin, Miguel de Unamunon Traaginen elämäntunto. Sopivaa luettavaa Kirjaamon pojille, tunnettuja pakanoita kun ovat.
3. Keskiviikkona käväisin lähikirjakaupassani Mariankadulla. Kauko Röyhkä kertoi uudesta romaanistaan ja Pertti Jarla tuoreesta Fingerpori-albumista. Kirjaamo hankki jälkimmäisen kokoelmiinsa ja järkytti Jarlan kertomalla lukevansa Fingerporia tyttärensä kanssa.
4. Perjantaina oltiin vakavia ulkoministeriössä ihmisoikeusasioiden neuvottelukunnassa. Illalla Kirjaamo juhlitsi Kati Neuvosen Nakun ilmestymistä. Vuoden 2003 Motmotin debytanteista ovat nyt kaikki julkaisseet oman kokoelman, mikä on hyvin.
Kirjaamo juhlitsee 3-vuotiuttaan. Blogistanissa se on jo kelpo ikä. Tämän kunniaksi Kirjaamon Toimeenpaneva keskuskomitea päätti aloittaa uuden kirjoitussarjan: Juristikirjailijat, nuo epäreilusti unhoitetut.
Sarjan aloittakoon Dr. iur Johann Wolfgang von Goethe, mihin valintaan ehkä vaikutti se, että muudan kirjallisuusihminen kutsui minua kerran ’Kruununhaan Goetheksi’. Imarruin, vaikka vaistosin jonninmoista virnettä.
Goethella ei mene Suomessa hyvin. Verrattuna takavuosiin hän on tyystin marginalisoitunut. Joku ehkä juuri ja juuri muistaa Nuoren Wertherin kärsimykset. Tämä maineenmenetys näyttää, miten taloudellis-yhteiskunnalliset suhdanteet ehdollistavat taidetta. Aina vuoteen 1945 asti Goethe oli suomalaisessakin kulttuurissa kaikkien tuntemaa kaanonia, nyt samassa asemassa on Shakespeare. Tuhoisinta Goethen Suomen-maineelle on ollut V. A. Koskenniemen Goethe-ylistys.
16-vuotias Johann Wolfgang aloitti oikeustieteen opinnot Leipzigissa vuonna 1765. Perimätiedon mukaan hän vetelehti lähinnä kirjallisuuden luennoilla ja keskittyi riekkumiseen. Goethe päätyi kuitenkin myöhemmin töihin tuomioistuimeen ja lopulta virkamieheksi Weimariin. Vuonna 1779 hän sai arvonimen salaneuvos, joka herättää minussa suurta kateutta. Goethen väitöskirjaa ei aluksi hyväksytty sen skandalöösiyden vuoksi; teoksessa kyseenalaistetttiin Raamatun kymmenen käskyn asema ja status, mistä ei moni tykännyt. Pysyvin jälki Goethesta lienee näytelmä Faust, joka on osa pitkää Faust-traditiota. Suomeksi on viimeksi ilmestynyt Italian matka.
Jos en paremmin tietäisi, luulisin, että kyseessä on WSOY:n markkinointiosaston tempaus. Ei taida olla. Putinistinuoret eli Nashi-järjestö saapuu Suomeen osoittamaan mieltään Sofi Oksasen ja Imbi Pajun julkkareiden tiimoilta. Dosentti Johan Bäckman on asiasta aktiivisesti tiedottanut “Suomen antifasistinen komitea” -nimisessä blogissa. Tiedoksi: antifasismi ei tässä yhteydessä tarkoita kriittistä suhtautumista Venäjän nykyjohtoon, vaan sen puolustamista.
Kirjaamon salskeat sananvapaussoturit suuntasivat tänään Valtioneuvoston juhlahuoneistoon Smolnaan. Ministerit Stubb ja Brax järjestivät kansalaisjärjestöjen kuulemisen valmisteilla olevasta ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta. Suomen Pen oli päättänyt sanoa sanansa ja sanoikin.
Tilaisuuden tunnelma oli rento ja aitoa dialogia syntyi. Kaikesta hyvästä oli ylitarjontaa kuten aina kun ihmisoikeusväki kokoontuu. Suomen Pen keskittyi rooteliinsa eli sananvapauteen. Tiedotusvälineet ovat, tietty, noukkineet kannanotosta lähinnä sen kuohuttavimman aiheen, esmes. täällä ja täällä. Täällä sen sijaan vähän toisin.
Published on
1.3.2009 in
Uncategorized.
Sitä tulee. Vuoden 2006 esikoisrunostelijaveljeni ja -sisareni pukkaisevat toisia kokoelmiaan. Ville Hytösen Idän musta joutsen ja Marianna Kurton Maisemasta läpi tulivat aivan juuri. Romaanilla debytoinut Helena Kallio vaihtoi runolle: Kalarakastaja näki maailman muutama viikko sitten. Silja Järventausta ehti ponnistaa toisensa jo viime vuonna. Huhujen mukaan runovuodesta on kehiytymässä muutenkin ylenpalttisen runsas.
Nuoren Voiman Liiton talvipäivien yhteydessä julkaistiin Runot 2009, Suuren runokilpailun tulokset kirjana, kovissa kansissa peräti. Paikalla liikuksinut Kirjaamon agentti salli itselleen kerrottavan, notta perinteinen J.H. Erkon kilpailu on menettänyt asemansa uudelle kilpailijakilpailulleen. Ensimmäisen Suuren runokilpailun (2006) menestyneimmät ovat jo esikoisensa julkaisseet ja hyvinkin voi uudesta katraasta leipoutua kirjan tekijöitä. Juhlat olivat mitä rempseimmät, voittajat lauteilla, jouhikonsoittoa, Kaisa Ijäs ja Sirkka Turkka ja loppuun vielä Vallilan Tangoa. Kivat pidot.
