Monthly Archive for huhtikuu, 2009

Arvid Järnefelt

Arvid Järnefelt.jpg

Jokin aika sitten aloitin kirjoitussarjan lakimieskirjailijoista. Nyt muutama sana lakitieteen kandidaatti Arvid Järnefeltistä.

Järnefelt syntyi 16.marraskuuta 1861 Pietarin lähellä Pulkovassa. Erinäisten vaiheiden jälkeen hän kirjoittautui vuonna 1880 Helsingin yliopiston lakitieteelliseen osastoon. Pääaine vaihtui pian venäjän kieleksi ja filosofiaksi, joista jälkimmäistä Arvid opiskeli Saksassa saakka. Arvidin tarmo suuntautui myös yhteiskunnalliseen suomalaiskiihkoiluun.

Vuonna 1890 Järnefelt sai lopulta kymmenen vuoden opiskelun jälkeen lakitieteen kandidaatin paperit käteensä ja lähti käräjäharjoitteluun. Siitä seursi jonkinlainen henkinen kilahdus, minkä jokainen käräjäoikeudessa työskennellyt hyvin ymmärtää. Tolstoilaisuuten havahtunut Arvid kirjoitti kirjeen esimiehelleen asessori Lindblomille ja kieltäytyi menemästä enää töihin. Pian ilmestyi esikoisromaani Isänmaa ja vuonna 1894 tunnustuksellinen omaelämäkerta Heräämiseni. Se sisältää luvun ’Mistä syystä en ruvennut tuomariksi’, jossa välit juridiikan kanssa pistetään lopullisesti poikki.

Järnefeltin loppuelämä kului kirjoittamisessa ja erilaisissa tempauksissa, joilla hän yritti levittää tolstoilaista rakkaudenoppia. Vielä lähes seitsemänkymmentävuotiaana hän oli hämmentävän toimelias. Järnefelt kirjoitti suurisuuntaisen sukukronikan Vanhempieni romaani ja hänet nimitettiin PEN-klubin Suomen osaston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi vuonna 1928, neljä vuotta ennen kuolemaansa.

Tuore kirja Arvid Järnefeltistä on Juhani Niemen oivallinen Arvid Järnefelt – Kirjailija ajassa ja ikuisuudessa. SKS 2005.