Kun Suvivirsi raikaa koulun jumppasalissa jopa Kirjaamon pakanat herkistyvät. Tämä tulee tarpeeseen; kevät oli pitkä ja harmaalloinen kuten keväät aina. Puuh.
Eli näkemiin Snellmaninkatu ja Krunan kulmat. Suunta kohti Landestania. Siellä aion lähinnä tuijotella järvelle ja kuunnella eri versioita Elbow’n biisistä Some Riot: perinteinen, sinfoniaorkesterilla täydennetty ja räkäinen.
Okei, vähän töitäkin tiedossa. Lauantaina 6.6. Annikissa.
Salittakoon poliittinen blogaus, kerrankin.
Kertovat jonninmoisen demokratiarynnistyksen tulevan, eurovaalien. Kirjaamon politiikkaosaston pojat pyörittelevät päätään. Nii-i. Suuri osa äänestäjistä äänestää – jos äänestää - mielikuvien perusteella jotka kumpuavat suomalaisista poliitikoista ja heidän kotimaisista puolueistaan.
Metsään.
Mepit toimivat Euroopan parlamentissa omissa ryhmissään. Nämä ryhmät eivät – tosiaankaan – vastaa heidän kotimaisia puolueitaan. ALDE, parlamentin liberaaliryhmä, kannattaa taloudellista liberalismia ja varsin usein myös arvoliberalismia. Ketä pitäisi äänestää 7.6. jos toivoo maataloustuista luopumista ja siirtymistä elintarvikkeiden vapaakauppaan? No Suomen Keskustan ehdokkaita, tietysti. Toisin kuin joku voisi luulla, kepulikot kuuluvat Euroopan parlamentissa liberaaliryhmään. He ovat siellä toki äänestäneet em. maatalouspolitiikkaa vastaan, mutta jääneet ryhmänsä sisällä murskaavasti vähemmistöön.
Kokoomuksen ehdokas Sirpa Pietikäinen on fiksu nainen. Mutta Euroopan parlamentissa hän toimii sen suurimmassa ryhmässä kristillisdemokraateissa (EPP). Tässä ryhmässä kantavia voimia ovat muun muassa berlusconilaiset ja muut eurooppalaiset oikeistokonservatiivit. Arvaukseni on, että Pietikäistä äänestävä ihminen ei äänestäisi Silvio Berlusconia. Mutta äänestää 7.6. käytännössä silti, arvaan ja pelkään.
Kaupallisia tiedotteita viisauden rakastajille. Lasipalatsin kirjakauppa Kirjassa on meneillään Filosofiset viikot. Kirjat 20-prosentin alennuksessa, huomasin. Kantsii kahmia. Voi tulla myös kuuntelemaan & vänkäämään vastaan perjantaina 22.5. klo 17 kun Kirjaamon filosofiaplutoonan pojat pohtivat Miguel de Unamunon kirjaa Traaginen elämäntunto.
Minä Tampereelle, nimittäin Viitapiirin Toukoseminaarin vieraaksi 16.5. Jeppistä oli. Innokkaita kirjoittajia ja makeita muffinsseja. Kirjallisuudella on tulevaisuus, päätin paluumatkalla junassa.
Junamatkalukemiseksi tarttui Le Monden 20 000-juhlanumero. Liitteeseen oli painettu lehden etusivuja vuosikymmenten takaa, kuten 3.5.1945 Hitlerin kuolinuutinen. 22.7.1969 lehdessä päiviteltiin kuulentoa ja oltiin varmoja, että pian laskeudutaan muillekin planeetoille. Tuttuun tapaan Le Monden välissä oli myös kirjallisuusliite, kahdeksan sivua kirjoista. Miksei tällaisia ole suomalaisissa sanomalehdissä?
Pahin lopuksi. Le Monden kanssa luulin liikkuvani Isä Mitro-vapaalla vyöhykkeellä. Eikö mitä, joka suuntaan siunauksia heittelevää liehuviittaa ei pääse karkuun edes ulkomaisiin sanomalehtiin.
Päättyneellä viikolla juhlimme Pauliinan kymmenvuotisrunoilijuutta. Jossain vaiheessa iltaa keskustelu kääntyi päiväkirjoihin. Mukana olivat Juuli, Eino ja Sanna, ainakin, muistaakseni. Kirjaamo esitti, että salaisintakin päiväkirjaa kirjoitetaan jollekulle. Vähintäänkin kuvitellulle lukijalle.
Kuviteltu lukija voi olla äiti, sisarpuoli, nykyinen, entinen tai tuleva puoliso. Jollekin ehkä tulevat sukupolvet; lapsenlapsi tai historioitsija joka sattumalta tarttuu käsinkirjoitettuun vihkoseen ja puhaltaa sen päältä pölyt tulevaisuudessa.
Kaikki kirjoittaminen tapahtuu joku lukija mielessä, väitän yhä. Ei välttämättä tietoisesti mutta kuitenkin.
Entä blogi, tämä juuri? Jonkinlainen päiväkirja kai tämä on, sensuroitu, tietysti.
…on YK:n nimeämä Maailman lehdistönvapauden päivä, jota hivenen harhaanjohtavasti jotkut kutsuvat sananvapauden päiväksi.
Äskettäin valokuvaaja Markus Pentikäisen tuomio pysyi hovioikeudessa. Suomen Kuvalehden valokuvaaja ei totellut poliisin häipymiskäskyä vaan jatkoi työtään ja kuvasi pamppumiesten railakasta toimintaa Asem-mielenosoituksessa vuonna 2006. Kukin voi kuvitella minkälainen vaikutelma syntyisi, jos tämä uutinen tulisi Venäjältä tai Venezuelasta.
Tuoreen IFEX:n raportin mukaan Israel, Italia ja Hong Kongia eivät enää ole maita, joissa journalismin vapaus toteutuu.
