Kirjaamo

 
1. Kiran Desai: Menetyksen perintö (Otava, 2007). Booker-voittaja ja Salman Rushdien ylistämä romaani Intiasta. Ei kolahtanut Kirjaamossa. Näin minulle käy useimpien hypetettyjen anglokirjojen kanssa. Tyhjiä, lopultakin. Tai ainakaan eivät saamansa nosteen tasoisia. Jotain on maailmassa vialla, kun kaiken maailman paulausterit, michaelcunninghamit, sirihustvedtit ja kirandesait ovat kaikkien huulilla. Olen lukenut satoja parempia romaaneja joista ei maailmalla kukaan tiedä mitään. Miksikö? Siksi, ettei niitä ei ole kirjoitettu englanniksi. **

2. Aapo Junkola, Varjojen aika. (Kirjayhtymä, 1966). Valtion kirjallisuuspalkinto 1967. Kuuluisi oikeastaan sarjaan Juristikirjailijat, nuo epäreilusti unhoitetut. Tamperelaisen syyttäjän hieno romaani. Kafka-vaikutteita ja tiukkaa lausetta. Junkolaa pidettiin aikanaan erittäin lupaavana prosaistina, mutta muutaman kirjan jälkeen vauhti hiipui; viime vuosikymmeninä näytelmiä, kuunnelmia ja käännöksiä. Pekka Tarkka lausui Junkolasta muinoin Uudessa Suomessa: ”Tämänkaltainen lahjakkuus on meillä harvinaista.” ****

3. Jean-Pierre Vernant: Ihmiset, jumalat, maailmankaikkeus. Kreikkalaisia kertomuksia aikojen alusta. (WSOY, 1999). Professorin oma versio tutuista myyteistä. Napsakka kertauskurssi. ***

4. Kalevi Seilonen: Tosiasioita minusta. (Tammi, 1965). Unohduksiin painumassa olevan runoilijan esikoisteos. Päätyi Kirjaamon haltuun Kangasalan kirjaston poistohyllystä 20 sentillä. Mukana mm. hillittömän hauska sarja ”Olento ja se” sekä runo Mitä mikin tekee: ”Kattopelti taipuu. Vellikulho täyttyy. Syntymämerkki on piilossa.” ****

Kesken Nuoren Voiman Liiton Kytkin-kiertuetta pistäydyin juurilla. Nimittäin Tonttien sukutapaamisessa Lahden kansanopistolla. Monenlaista selvisi, kiitos Kari Tontin sukututkimusten. Kaikki Tontit periytyvät muutamasta veljeksestä jotka elivät Laatokan rannalla 1600-luvulla. Niillä tantereilla Tontit asuivat vuoteen 1944 saakka, jolloin ilmaantui painavia syitä muuttaa länteen.

Vanhempiakin merkintöjä Tontti-nimisistä on olemassa, mutta niiden yhteydestä Karjalassa asuneisiin ei ole varmuutta. Hassumpi yhteensattuma on, että vanhin Tontti-merkintä löytyy Kangasalta, missä Kirjaamon väki nykyään pitää huvilaa. Vuonna 1554 muuan Maarit Olavintytär Rockola sai siellä 3 markan sakon herjattuaan Heikki Mikonpoika Tontin puolisoa Birittaa, kertovat arkistot. Kuvitelmat laukkaavat siihen suuntaan, että ehkäpä Kangasalan Tontit joskus 1600-luvulla komennettiin muuttamaan vallatuille alueille Karjalan kannakselle kuten tuohon aikaan usein kävi. Tai sitten ei.

Ennen kuin Kirjaamo palaa Kangasalle huviloimaan (ja kirjoittamaan), on syytä osoittaa mieltä.  Keskiviikkona 15.07.2009 ihmisoikeusjärjestö Memorialin työntekijä Natalia Estemirova siepattiin kotinsa edustalta Groznyssa ja murhattiin. Suomen Penin ja muiden kansalaisjärjestöjen mielenosoitus Venäjän suurlähetystön edessä tänään klo 16.00.

Kirjaamo nosti Kytkintä. Nuoren Voiman Liiton Kytkin-kiertue on tähän mennessä valloittanut Sysmän ja Kuopion. Uupunut ja onnellinen kirjailijajoukkio heräilee parhaillaan Jouni Tossavaisen talossa ja ottaa suuntaa kohti Kajaania.

Parhaat palat kiertuetoikkaroineista täällä.

Kirjaamo kiittää Tulen & Savun ja Nuoren Voiman toimituksia suoraan huvilan postilaatikkoon toimitetuista kesäspesiaaleista. Lehtien viimeisimmät varsinaiset numerot oli eri mainioita, mutta yllätyksenä tulleet erikoisnumerot ylittivät kaikki odotukset.

Kirjallisuusjournaalien yllätyslahjanumerot oli naamioitu ”Pirkanmaan Sanomiksi” ja ”Sydän-Hämeen Kesälehdeksi”, mutta Kirjaamoa ei käy huijaaminen. Aavistin heti, että kyseessä on avantgardistinen performanssi.

”Pirkanmaan Sanomista” löytyy taidokas parodia ”Värssy savusaunan ylistysvirteen”. Kolumnin kirjoittajaksi mainitaan ”Panu Rajala”. Tarkkaavaiselle lukijalle teksti paljastuu dekonstruktiiviseksi eleeksi, jossa panurajalamaisuus osoittaa oman mahdottomuutensa ja katoaa pihisten olemattomuuteen kuin pieru hämeenperäläiseen pusikkoon.

Myös ”Sydän-Hämeen Kesälehti” on päivänselvästi etuvartiokulttuurilehden erikoisnumero. Viimeisimmän varsinaisen Tulen & Savun teemana oli julisterunous. Ja kas, ”Sydän-Hämeen Kesälehti” tulvehtii kokeellisia julisterunoteoksia, kuten takasivun ”Löytötex – Aina edullinen”. Fonteilla leikittely ja leevilehtomainen englannin ja muiden kielten mixaus on teoksen ydintä: ”Freetime Korvallinen KAHVIKUPPI 50kpl/pkt 2.00€”. Kovassa nousussa oleva runouden uusyhteiskunnallisuus on samoin isosti läsnä. Itseironinen artikkeli ”S-market vahvistaa Pälkäneen palveluita” näyttää kuinka journalismin ja maksetun mainoksen ero purkautuu poeettisin elein.

Lisää raskauttavaa todistusaineistoa. Nuoren Voiman tuoreen Humanismi-teemanumeron kirjoituksessa ”Huolehtimisesta” (ransk. Prendre soin), ranskalaisfilosofi Bernard Stiegler pohtii maaseutua. Ja haa! ”Sydän-Hämeen Kesälehti” toistaa saman toisin sanoin jutussa: ”Puutikkalan kesässä raittisuunnistusta, kyläkirkko ja paljon muuta”.