Kirjaamo

En tiedä koska ja miten tähän päädyttiin. Kulttuurijournalismissa vaikutusvalta on vaivihkaa siirtynyt kriitikoilta valokuvaajille ja niille, jotka päättävät kuvien koosta lehdessä. Kirja-arvostelu ilman kirjailijan kuvaa on sama kuin ei ollenkaan arvostelua. Kirjallisen uran nousut ja laskut voi päätellä siitä, kuinka iso kuva kirjailijasta laitetaan Helsingin Sanomiin teoksen arvostelun viereen.

Tämän aamun Hesarin perusteella erinomaisen hyvin menee Kristina Carlsonilla. Uuden romaanin (Herra Darwinin puutarhuri) arvion yläpuolella on muhkean kokoinen valokuva tekijästä. Hyvä! Ainakin Kristinan aikaisempien teosten perusteella tämä on ansaittua. Käyn heti lukemahan kun saan näppeihini.

Kirjasyksy kiepsahtaa käyntiin. Lama näkyy bileiden vähenemisenä, ainakin Otavan perinteiset pihajuhlat peruutettiin. Noh, parempi näin, kuin lomauttaa väkeä, kuten muissa kustantamoissa on tehty.

Taiteiden yötä ei vielä ole saneerattu, saapi nähdä miten ensi vuonna.

Kirjaamoon on kiirinyt huhuja, joiden mukaan runohenkilö Jacasser liikkuu Taiteiden yössä 21.8. pitkin kaupunkia, ainakin täällä:

Kulttuuriareena Gloriassa, Pieni Roobertinkatu 12 klo 21.00.

Akateemisen kirjakaupan Kirjojen yössä Runoilijan yölampun alla klo 22.45.

Keskustelussa ”Helsinki hämärän  rajamailla - Kirjailijat hyvyyden ja pahuuden haasteiden edessä” Vesa Haapalan ja Tuuve Aron kanssa, klo 23.00 Villa Kivessä, Linnunlauluntie 7.

Kun taiteiden yöstä on toivuttu, lienee syytä vakavoitua. Sunnuntaina 23.8. Kirjaamon viisastelijaosasto paapattaa Poetiikkakonferenssissa aiheesta Runous ja politiikka, Kiasma-teatterissa klo 10.

Lisäys 18.8.  Tuli muutos. Järkkärit vaihtoivat Jacasserin ja Arja-Tiaisen esiintymiset päikkäin, eli Taiteiden yössä klo 21.00 Kulttuuriareena Gloriassa.

Kirjaamo kelaa Celaa. Nimittäin Camilo José Celaa. Hivenen päkistäen tämä sutjahtaa osaksi kirjoitussarjaa Juristikirjailijat, nuo epäreilusti unhoitetut. Nobelisti nimittäin opiskeli jossain vaiheessa oikeustiedettä, tosin myös lääketiedettä, filosofiaa & muuta yleishumanioraa.

Celan tunnetuin teos lienee esikoinen Pascual Duarten perhe, joka Francolandiassa painettiin salaa autotallissa vuonna 1942. Kirjaamon kouraan tarttui Vuorikadun antikvariaatti Sofiasta Mehiläispesä (La Colmena, Otava 1983, suom. Leila Ponkala). Kolmensadan henkilöhahmon karusellikyyti pyöräyttää lukijan eteen 1940-luvun Madridin kauneudessaan ja kamaluudessaan; fragmentit nivoutuvat hiljakseen kokonaisuudeksi. Sekään ei läpäissyt sensuuria vaan ilmestyi Argentiinassa vuonna 1951. Proosan lisäksi Cela julkaisi matkakirjoja ja, tietysti, runoja.

Väittävät äijän ärsyttäneen kotimaansa pysähtyneistöä minkä kerkisi. Skandaali syntyi mm. slangi- ja törkeyssanakirjasta Diccionario secreto (Salainen sanakirja). Tästä huolimatta Cela nimitettiin Espanjan Akatemian jäseneksi ja markiisiksi. Jonkin aikaa kirjailija toimi myös senaattorina, jolloin hän pääsi jättämään jälkensä Espanjan vuoden 1978 perustuslakiin. 

Nobelin antoivat vuonna 1989. Luento täällä, täällä ja täällä.