Monthly Archive for toukokuu, 2012

Kirjojen ostamisesta

Tätä ei saisi Suomessa sanoa ääneen. Mutta kerrankos. Eräs tuttu kirjailija tokaisi äsken tiivistyksen, joka jäi päähäni pyörimään. Häntä ärsytti, kun helmikaulakoruiset naiset tulevat sanomaan, etteivät valitettavasti ole päässeet lukemaan kirjailijan viimeisintä kirjaa koska ne ovat kirjastoissa varattuina. Siis ilmiselvästi varakkaat ihmiset, joille kirjan ostaminen (noin 30 euroa) ei olisi mikään iso juttu.

Ei voi mitään. Hieno kirjastolaitoksemme on osaltaan luonut ilmaisuuden kulttuurin, jossa kirjaa ei arvosteta. Ilmaiseksi pitäisi saada.

Ikävä tosiasia on, että jos kirjoja ei osteta, ei niitä pian enää julkaista. Kirjojen kustantaminen ei ole mikään kultakaivos. Päinvastoin. 90 % kirjoista on kustantajalle tappiollisia. Sama pätee musiikkiin. On Paulo Coelhon kirjoista tai listahittimusiikista mitä mieltä tahansa, ne mahdollistavat kulttuurin monimuotoisuuden, kaikki ne tuhannet ja taas tuhannet tappiolliset kirjat ja levyt, käytännössä kaiken uutta luovan ja mielenkiintoisen kulttuurin.

Tämä on myös yksi syy siihen, miksi piratismi on kaventanut musiikkikulttuuria julmalla tavalla ja sama uhkaa e-kirjan myötä kirjallisuutta. Hittejä piratoidaan kaikkein eniten, on sitten kyse Madonnasta tai Harry Pottereista. ”Ei miljonäärit ja ’ahneet levy-yhtiöt’ lisää rahaa tarvitse” -piraattiväite unohtaa sen tosiasian, että hittien tuomat rahat mahdollistavat kulttuurisen monimuotoisuuden, joka tekee elämästä elämisen arvoista.

Praha

Täällä Prahan lentokenttä. Kokka kohti Helsinkiä (parahultaisesti juuri ennen Tsekki-Suomi -jääkiekkopelin alkua). Prahan kirjamessut ovat Helsingin kirjamessujen kokoluokkaa. Ohjelma tietysti paljolti tsekiksi, joten suuri osa viiletti ohi ymmärrykseni.

Neljä suomalaista kirjailijaa oli saapunut Tsekin PENin kutsumina messuille. Kiitokset tästä erityisesti Tsekin PENin varapuheenjohtajalle Markéta Hejkalovalle, joka paitsi järjesti kaiken myös käännätti oppilaillaan – jotka osasivat hätkähdyttävän hyvin suomea – tekstejä tsekiksi.

Omien kirjoitustensa kuuleminen kielellä, jota ei osaa, on kummallista. Jotain aina silti ymmärtää, jokin välittyy. Kieli on kaiken muun ohella keinuntaa, rytmiä ja siihen voi päästä mukaan vaikkei kieltä ”osaisi”.

Tsekintaitoisille täällä haastattelu.

Mahdollinen vappu

Monique Truong & Sinikka Vuola

Vappu oli ja meni. Normivapusta tämänvuotinen poikkesi niin, että kaitsimme joukolla Suomessa vierailevaa newyorkilaista kirjailija Monique Truongia. Monique on täällä yliopiston Collegiumin Writer Programmin vieraana. Tekee siellä työtään – kirjoittaa – ja osallistuu jotenkin, en tarkkaan tiedä miten, tutkijoiden työhön. Taiteen ja tieteen hämmennystä, otaksun.

Paljastui, että Monique on taustaltaan juristi. Eivätkä sattumat tähän lopu. Hän on ollut mukana PEN American toiminnassa sekä puuhannut tekijänoikeusjuridiikkaa, kuten minäkin. Ehkä tämä on kaikkien juristikirjailijoiden kohtalo.

Innostuin lukemaan Moniquen esikoiskirjaa, vuonna 2003 ilmestynyttä The book of saltia. Pätkiä teoksesta on suomennettu Nuoren Voiman numerossa 6/2010. Kirjaamo suosittelee. Kirjan teema liittyy kaiken muun ohessa kokkaamiseen, outojen mutkien kautta. Mutta tämä ei ole oikea paikka kirjoittaa enempää. Lyhyt pohdinto ei tekisi oikeutta m0nitahoiselle kirjalle. Monique luennoi torstaina 10.5. Proosakonferenssissa aiheesta Writing hunger. Kiinnostavaa. Menen, sinne.

Samassa yhteydessä perjantaina 11.5. julkaistaan myös Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran Vuosikirja 2012 (toim. Markku Eskelinen ja Laura Lindstedt).