Monthly Archive for elokuu, 2017

Kesän luvut

Robert Musil 1900

Jälleen kerran huomaan kirjoittavani blogausta PEN-kokouksen jälkeen, ensin hotellin aulassa ja nyt lentokentällä. Ruotsin PENin vieraana Malmössä kuuntelin muun muassa vuoden 2003 rauhannobelistia Shirin Ebadia. Tilaisuuden toinen järjestäjä oli Liu Xiaobon aikanaan perustama Independent Chinese PEN ja tapaamisessa oli paikalla paljon kiinalaisia kirjailijoita. Suuri osa heistä asuu muualla kuin Kiinassa, joka onkin maailman synkimpiä kolkkia sananvapauden kannalta. Moni kiinalaiskirjailija pelkää, että heidän sähköpostejaan ja muuta verkkoliikennettään seurataan. Aihe on ajankohtainen myös Suomessa, jossa tiedustelulainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Kirjoitin aiheesta Suomen PENin sivuille.

Mutta palataan muutama kuukausi ajassa taaksepäin. Kesäisin on tapana lukea, mutta minun kesäni meni, jälleen kerran, kirjoittamisen parissa. Jotain kuitenkin ehdin. Loppukevät ja alkukesä kuluivat Robert Musilin Mies vailla ominaisuuksia -teoksen merkeissä. Siinä olikin pureksimista. Lopputuloksena Parnassossa 4/2017 julkaistu essee Maa vailla ominaisuuksia. Luettavissa myös täällä.

Musilista toivuttuani ahmin Hilary Mantelin novellikokoelman Margaret Thatcherin salamurha (Suom. Kaisa Sivenius). Väkevä suositus. Tarkemmin täällä.

Mitä muuta? Elokuvateattereissa kesällä pyörineen Valerian-elokuvan innoittamana kaivoin arkistoistani vanhat Valerian-sarjakuvani. Ah, nostalgiaa. Suuri osa tieteis- ja fantasiaviihteestä on perusluonteeltaan pateettista. Hyvät vastaan pahat eikä harmaata aluetta ole, tiedättehän. Valerianissa minua on aina viehättänyt sen vieno ja hienovarainen huumori ja monisyinen maailmankuva. Elokuvassa huumoria on kyllä vähemmän kuin Pierre Christin’n käsikirjoittamissa ja Jean-Claude Mézières’n piirtämissä sarjakuvissa.

Vessaharjoista ja klassikkosuojasta

Päivän uutisen mukaan Väinö Linnan perikunta ei tue Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvan tuotelanseerauksia, esimerkiksi wc-harjoja. Perikunnan mukaan Väinö Linna itsekään ei olisi moisia hyväksynyt.

Paheksunnan, puuskahtelun ja someräkätyksen lisäksi asiaa voi tuumia myös juridisesti. Tekijänoikeuslain 53 § käsittelee niin sanottua klassikkosuojaa. Sen mukaan

”Jos kirjallisen tai taiteellisen teoksen suhteen tekijän kuoltua menetellään julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavalla tavalla, on asetuksella määrättävällä viranomaisella valta, vaikka tekijänoikeus on lakannut tai sitä ei ole ollut, kieltää sellainen menettely.”

Voitaisiinko Tuntematon sotilas -vessaharjat kieltää tällä perusteella? Kyseessä on elokuvaan, ei kirjaan liittyvät oheistuotteet. Ne on ilmeisesti laillisesti lisensoituja eli oikeudet ovat siirtyneet perikunnalta sopimuksella. Onko wc-harjassa käyttäminen ”sivistyksellisiä etuja loukkaavaa”? Klassikkosuojapykälästä on hyvin vähän oikeuskäytäntöä. Ei ole juridisesti mahdotonta, että se soveltuisi Tuntematon sotilas -elokuvan oheistuotteisiin.  Lain valvonta kuuluu opetusministeriölle.

Yksi samankaltainen tapaus löytyy historiasta. Vuonna 1983 opetusministeriö tiettävästi pohti Akseli Gallen-Kallelan maalausten käyttöä keräilylautasten koristeaiheena. Lopulta ministeriö ei antanut 53 §:n tarkoittamaa kieltoa.

Itse suhtaudun epäillen kyseisen pykälän käyttämiseen ylipäätään. Suhtaudun epäluuloisesti kaikkiin muihinkin ilmaisunvapauden rajoituksiin. Myös mainonta nauttii sananvapauden suojaa.