Monthly Archive for syyskuu, 2017

Lviv

Vasta eilen kotiuduin Strasbourgista, missä olin kirjailijoiden tekijänoikeusjärjestö Sanaston delegaation mukana tapaamassa europarlamentaarikkoja. Euroopan unionissa on vireillä kirjallisuuden tekijöiden kannalta huolestuttava lainsäädäntöhanke, joka voi uhata kirjastojen lainauskorvauksia. Useat MEPit ymmärsivät kirjailijoiden huolet, onneksi asiaa ei ole vielä lopullisesti päätetty.

Matkalaukkua ei tarvinnut purkaa, koska saman tien lähden Ukrainaan, Lviviin, missä alkaa maanantaina PEN Internationalin 83. kongressi. Tämän vuoden teema on Reclaiming Truth in Times of Propaganda. Paikalle on saapumassa yli 200 kirjailijaa eri puolilta maailmaa, mukana esimerkiksi vuoden 2015 nobelisti Svetlana Aleksijevitš ja Suomessakin äskettäin käynyt Paul Auster.

Matkaluettavana minulla on tunnetun ihmisoikeusjuristin Philippe Sandsin kirja East West Street: On the Origins of Genocide and Crimes against Humanity. Sands on yksi kongressin juhlapuhujista ja myös English PENin aktiivinen jäsen. Palkittu teos on toisaalta kertomus siitä kuinka kansanmurha ja rikos ihmisyyttä aikanaan tulivat osaksi kansainvälistä oikeutta. Keskeisiä toimijoita olivat Lvivistä kotoisin olleet juristit Hersch Lauterpacht ja Rafael Lemkin.  Samalla kirja on Sandsin omaa sukuhistoriaa.  Hänen isoisänsä Leon Buchholz oli myös syntyjään Lvivistä, joka siihen aikaan tunnettin vielä nimellä Lemberg.

He kaikki joutuivat lähtemään kotikaupungistaan, jossa juutalaiset olivat ahtaalla jo paljon ennen vuotta 1941, jolloin saksalaiset valtasivat kaupungin. Miehitysaikana Lvivin lähes koko juutalaisväestö murhattiin, arviolta 100 000 ihmistä.

Lisäys 7. lokakuuta 2017. Suomen PENin sivuilla nyt luettavissa raportti kongressista.

 

Eduskunnan patsaat ja Aleksis Kivi

Raivaaja

Päivän uutinen on ollut kansanedustajien paluu remontoituun Eduskuntataloon. Peruskorjauksen yhteydessä entisöintiin myös kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen suunnittelemat istuntosalin patsaat Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko ja Sadonkorjaaja.

Kun patsaat ensimmäisen kerran asetettiin paikoilleen vuonna 1932, jotkut kansanedustajat paheksuivat niitä. Edustaja Vilho Kivioja vetosi muun ohessa Aleksis Kiveen ja Seitsemään veljekseen puheenvuorossaan, joka päättyi vaatimukseen patsaiden myymisestä ja rahojen käyttämisestä johonkin muuhun.

 

 

Valtiopäivät keskiviikkona 7. joulukuuta 1932

Tulo- ja menoarvio 1933

2 Pl. Luku 1.  Valtiopäiväkustannukset

 

Ed. K i v i o j a: Mutta ensimmäisestä kuva-arvoituksesta en millään ole onnistunut löytämään raivaajaa. Taiteilija on tehnyt, ”mitä on tahtonut”, jättämällä omin lupinsa pois mallissa olleen kuokan. Alaston mies etupuolta katsottuna, käsi otsalla, voi merkitä melkein mitä hyvänsä, esim. varasta, joka tähystelee, näkeekö kukaan, tai riihimiestä, joka on pirtissä saunannut ja nyt tähystelee, sattuisivatko kulkijat näkemään, jos nyt alasti juoksisi poikki maantien pirtistä tupaan. Mutta raivaajaa siinä ei voi keksiä. Sellaisen kuvaa Aleksis Kivi kertoessaan veljesten kaskenpoltosta Viertolaisen hyvittämiseksi näin: ”Huusi viimein Juhani korkealla äänellä: Housut kouraamme joka mies, ne kastakaamme lähteeseen ja niillä kuloa huhtokaamme! Tempasivat he päältänsä housut, upottivat ne helluvaan kylmään lähteeseen ja rupesivat ― ― ―

 

P u h e m i e s koputtaa: Minun täytyy kehoittaa puhujaa palaamaan asiaan.

 

P u h u j a: Tämä on asiaa.

 

P u h e m i e s: Kehoitan ottamaan huomioon, mitä puhemies on sanonut.

 

(Vasemmalta: Ei ole budjettia!)

 

P u h u j a: Tämä on budjetissa. Minun täytyy saada perustella sitä ehdotusta, johon minä tulen. Monen muun on annettu perustella asiaansa; se on merkillistä, etten minä saa sitä tehdä.

Minä teen lopuksi sen ehdotuksen, että näiden kuvien lisäksi ei tänne mitään laiteta, vaan että nämä myydään ja ne rahat käytetään toisella tavalla. Mutta minä haluan tästä asiasta puhua, minkälainen raivaaja on taiteilijan kuvaamana. Kivi lopettaa sen kuvauksensa, että he ”mustina kuin murjaanit ja uiskennellen hiessä kaatuivat voimattomina alas maahan puuskuttaen ― ― ―

 

P u h e m i e s: Tämä ei mielestäni kuulu asiaan. (Eduskunnasta: Ei ollenkaan!)

 

P u h u j a: Ja tässä kuvassa ei ole puuskuttamisesta mitään jälkeä. Siinä ei voi raivaajaa kukaan tuntea