Bukarest

Samaan aikaan kun iso osa muista suomalaisista kirjailijoista toipuu eilisistä Kirjailijaliiton 120-vuotisjuhlista, minä pakkaan tavaroitani ja valmistaudun paluumatkalle Suomeen. Viikon kestäneet Bukarestin runofestivaalit eivät pettäneet odotuksia. Kymmenittäin runoesityksiä ja muuta ohjelmaa. Useassa tapahtumassa nähty jazzin ja runouden naittaminen toimi hyvin. Runousesitykset saivat nostetta välillä kuunnellusta musiikista ja päinvastoin.

Samaan tapaa kuin muutama vuosi sitten Kyproksella, täälläkin ulkomaiset vieraat lukivat omalla äidinkielellään ja käännökset (romaniaksi ja englanniksi) heijastettiin samaan aikaan isolle näytölle. Toimiva ja kielellisesti tasa-arvoinen ratkaisu.

Itse kaupunki muistutti silmissäni muita Itä-Euroopan ja Balkanin kaupunkeja, joissa olen käynyt, kuten Zagrebia (Ylen mukaan Zakrebia). Ehkä vähän yllätyin siitä, kuinka paljon katukuvassa vielä näkyi jälkiä Ceaușescun ajasta ja sosialismista, rähjäisiä taloja ja kuoppia kaduilla.

Matkavinkkinä voisi mainita nykytaiteen museon MNACin, joka sijaitsee maailmankuulussa Ceaușescun palatsissa, eli silloisessa ”Kansan palatsissa”. Rakennus oli juuri valmistumassa 1989, kun diktaattori syrjäytettiin ja teloitettiin. Pääosin rakennus on nykyään Romanian parlamentin käytössä, mutta kolossin yhteen nurkkaan on sijoitettu isot kokoelmat nykytaidetta.

Kansan talo (Casa Poporului)

 

 

Festivaalin pääjärjestäjä oli Muzeul Naţional al Literaturii Române, suurin piirtein Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa vastaava organisaatio. Molempien päätehtävä on toimia muistiorganisaationa ja tutkimuslaitoksena, mutta Romanian MNLR on myös aktiivinen ja hyvin rahoitettu nykykirjallisuuden toimija. Kiitokset järjestäjille.

Täällä runoa romaniaksi, käännös Sigrid Crasnean. Observator Cultural 18. mai 2017 (Nr. 872).

0 Responses to “Bukarest”


  • No Comments

Leave a Reply