Diplo.jpg

Vapaalle ateenalaiselle miehelle sopivia puuhia ovat tunnetusti tiede, taide ja politiikka. Kirjallisten pyrintöjen ja filosofian ohella on silloin & tällöin syytä vääntää poliksen asioista, ihmisoikeuskamppailla ja puolustaa hyvää ja kaunista.

Lupauduin mukaan palkattomaksi kääntäjäksi tänään vauhtiin polkaistuun suomenkieliseen versioon Le Monde diplomatique -lehdestä. Ensimmäisessä numerossa en vielä ole megessä, mutta tulevissa kyllä. Komealta kalskahtavasta nimestä huolimatta Diplon jutut ovat kriittistä yhteiskunnallista journalismia, usein mitä onnistuneinta.

Toki välillä Diplon, ainakin ranskalaisversion, jutut ovat vanhavasemmistolaista jäkätystä, joka haukotuttaa minua. Kriittisiä ympäristöaiheisia juttuja ei Diplossa juuri ole, mikä kertoo maailman ja Suomen vasemmiston tilasta paljon.

Mutta silti. Kun kotimainen media sekä keskittyy että viihteellistyy minkä kerkiää Diplo tulee tarpeeseen, vaihtoehto pahvipääjournalismille ja umpikonservatiivisen äijäeliitin sumutukselle. Varoitus. Jos lempilehtiäsi ovat tähän asti ollut Suomen Kuvalehti ja 7 päivää, ei Diploa kannata lukea, eikä ainakaan mennä tänne.