Jarkon vuosi

11 Responses to “Jarkon vuosi”

---

• Maahanmuuttaja

  30.12.2007 at 14.40

  Kiitos kantaaottavasta puheenvuorostasi. Siinä on otettu esille niin monta asiaa, että jaksoin kommentoida omassa blogissani vain yhtä kohtaa, Venäjä-suhdetta.

  Vastaa
• Matti Taneli

  30.12.2007 at 17.56

  Hei hyvä Jarkko Tontti,

  Kiitos kirjoituksesta, jossa oli paljon kiinnostavaa ja älyllisesti kiehtovaa! Tässä esitän vain muutaman kysymyksen ja luonnehdinnan.

  Jotkut kohdat olivat tekstissäsi hieman kategorisina, ehkä niin pitänee ollakin kolumni-tyyppisessä kirjoituksessa.

  Asioita oli kyllä voinut ehkä analysoida nykyistä enemmän, jäi muutamat asiat vain ikään kuin “ilmaan heitetyksi” ilman mitään argumenttia, siis että olisit hyvin voinut olla toistakin mieltä. Sitten muutama muu juttu: 1) Mikä katsomusaineiden opetuksessa mukamas mättää? Uskonnoton opiskelija tai hänen huoltajansa voi valita elämänkatsomustiedon, jos uskonto ei kiinnosta. 2)Hieman epärelevanttia on vertailla Norjan enkelijuttua Suomen kouluissa annettavaan korkeatasoiseen ja maltilliseen uskonnonopetukseen, joka on virallisesti tunnustuksetonta, vaikka onkin oman uskonnon opetusta ( yksilöille). Miten itse järjestäsit nämä hommat, siis katsomusopetuksen? 3. Sitä, kansanedustajaa, joka ei vastusta nykyistä aseen hallussapitoasetusta tai -lakia, ei kannata äänestää ensi kerralla. Jotenkin näin kirjoitit. Eipä kai yhden tai kahden asian perusteella ole kovinkaan relevanttia tehdä äänestyspäätöksiä vai mitä? Tämä Sinulta vain yksi esimerkki kevyistä heitoista;)

  Olen lukenut Sinun kirjoituksiasi. Ne ovat kovin tasokkaita ja inspiroivia -yleensä.

  Ystävällisesti ja kunnioittavasti matti Taneli

  Vastaa
• Jarkko

  30.12.2007 at 21.01

  Tanelille, sanomalehtikirjoituksessa ei voi valitettavasti argumentoida kuten vaikkapa tieteellisessä artikkelissa. Laji on eri.

  Itse kannatan Ranskan mallia, jossa sekularismi on viety johdonmukaiseen päätökseen. Valtio kohtelee kaikkia uskontoja ja uskonnottomia yhdenvertaisesti. Tämä tarkoittaa myös, että kouluissa ei ole uskonnonopetusta lainkaan. Uskonnoista puhutaan muiden aineiden yhteydessä mikä olisi toivottavaa Suomessakin.

  Käytännössä uskonnon opetus riippuu paljon opettajasta. Mutta peruspointsi pysyy: kehityksestä huolimatta uskonto on ‘oman’ uskonnon opetusta eli lähtökohta on toinen kuin kaikissa muissa oppiaineissa, joiden perusta on tieteessä.

  Toki on niin, että monet asiat vaikuttavat – toivottovasti – äänestyspäätökseen. Tämä ei kuitenkaan mielestäni ole niitä vähäisimpiä.

  Vastaa
• Kalle sinivuori

  30.12.2007 at 21.09

  Moi Jarkko,

  Olen aina intuitiivisesti ajatellut, että ajatus- ja arvomaailmamme olisivat yhteneväisiä. Olemmehan molemmat valkoisia, koulutettuja, kaupunkilaisia, perheellisiä, vuonna -71 syntyneitä heteromiehiä, ja (koulutuksen ja sivistyksen kautta ‘luonnollisesti’) punavihreään suuntaan kallistuneita. Mutta luettuani hesarin juttusi olin suorastaan järkyttynyt! Kirjoitus sisälsi vahvoja mielipiteitä ja keskustelunavauksia – suorastaan kärjistyksiä, joista yhdestäkään en osannut olla eri mieltä. Way to go Jarkko! Pistän Luokkakokouksen hankintaan hetimiten,

  KS

  Vastaa
• Mansen miäs

  31.12.2007 at 11.40

  Tiukkaa asiaa oli Hesarin juttu alusta loppuun!

  Lukiessani vain nyökyttelin päätäni ja ihmettelin, että voiko olla totta, että kuka lukee ajatukseni ja pukee ne noin fiksusti sanoksi.

  KK

  Vastaa
• Prospero

  31.12.2007 at 15.05

  Bravo, Jarkko Tontti. Vetäisit vuoden parhaan lehtikirjoituksen. Kiitos.

  Vastaa
• pois synkkyys

  31.12.2007 at 15.28

  Kaikista asoista voi nähdä ensin synkät puolet. Entisiä kommunisteja paleli aina, heidän puhetyylinsä oli helppo tunnistaa.

  Mukavempaa on kuulla toimivia korjauehdotuksia tai nähdä selviytymisen näköaloja.

  Vastaa
• Se pieni ero

  2.1.2008 at 4.34

  Mitä eroa on uskonnolla ja taikauskolla? Klassinen vastaushan on:

  Uskonto on hallituksen hyväksymää.

  Vastaa
• Jenni Hakala

  2.1.2008 at 21.54

  Katsos vaan, minustakin on tulossa vakkarikeskustelija tälle sivustolle.. Tulin itseasiassa katsomaan Hesarin kirjoituksesi jälkimaininkeja (Facebookiin auttamattomasti kyllästyneenä). Voi kauhistus mitä henkilöpalvontaa täällä harjoitetaan. Itse olin monesta asiasta kirjoituksessasi samaa mieltä mutta yhtä monesta eri mieltä. Se(kin) ärsytti, että olet kirjoituksessa kohtuullisen epärakentava ja kriittinen – jopa “omiasi” kohtaan. Onko fiksua kirjoittaa tällaista monia vihastuttavaa pamflettia? Halusitko kärjistämällä kuitenkin ihan vähän ärsyttää vai vain aidosti tuoda omat (arvokkaat) mielipiteesi julki? Minun mielestäni käyttämästäsi retoriikasta on matkaa aitoon monimuotoisuuden hyväksyntään, joka on edellytys paremmalle maailmalle? Sori

  Vastaa
• Jarkko

  2.1.2008 at 22.24

  Voih, Jenni. Olin varmaan mitä kriittisin ja kärjistin paljossa – ehkä vähän liikaakin – mutta se oli kyllä tarkoituskin. Kuten kuluneessa sanonnassa asia pistetään: munakasta ei voi tehdä rikkomatta munia.

  Luulenpa kuitenkin, että useimmat lukijat myös tajuavat, että kärjistäminen on esseistinen tehokeino, jota pitää osasta lukea oikealla tavalla.

  Ei kaikkia voi miellyttää. Jos sellaista haluaa, ei voi kirjoittaa mitään.

  Vastaa
• Ilkka Pasanen

  3.1.2008 at 1.16

  V..taa tää Hesarin pihiys. Muualla maailmassa, esmes lahden tällä puolen löytyy päälehtien keskustelut, kolummit netistä. Hesari löytyy kitskalta, mutta milloin tietää mennä ostamaan?

  Vastaa

• NuVatsia » Vuosi Jarkon mukaan
  Pingback on Jou 30th, 2007 at 13.56