Jälleen tuli kesä ja Kirjaamokin kirmaa kohti Kehittyviä maakuntia, Landestaniin vai mikä se on; huviloimaan kuitenkin. Sinne juuri, luontoon ja maaseudulle, missä majaa rehellisyys, totuus ja reilu peli; sekä tietysti puhdas suomalainen ruoka joka on korkein ihmisenä olemisen päämäärä.
Kuinka Kirjaamon kaltainen degeneroitunut kaupunkiolmi selviää maaseudun väen kanssa? Peräti huonosti, jollei olisi tarjolla opastetta. Pettämätön viisaudenlähde maaseutu- ja kaupunki-ihmisten eroista on Erkki Mielosen klassikko Miten saan henkilökuntani kehittämään ammattitaitoaan (Kauppiaitten kustannus Oy, 1963) josta lainattakoon tähän ylisukupolvista viisautta:
“Kaupunkilainen on yleensä nopeammin omaksuva ja oppiva kuin maalainen, mutta menettää usein otteensa työhön helpommin, saattaa myös kyllästyä, kun taas maalainen voi oppia hitaammin, hänellä saattaa olla alkuunpääsemisvaikeuksia ja muita hankaluuksia, mutta kerran vauhtiin päästyään hän säilyttää sinnikkytensä ja voi näin ollen ajanmittaan ajaa kaupunkilaisen ohikin.”
Terve Tontti
Ostin divarista 2 eurolla sun Luokkakokouksen
johon tutustuminen on käynnistynyt. Ajatuksia
kirjasta, jos se niitä aikaansaa, sitten syssymmällä. Lomia.
Onko Mielosen kirjassa viisauden valoa siihen suuntaan, miksi maaseudulla on niin vaarallista??
Jurvan grillin pihassa lauantai-iltana on prosentuaalisesti moninkertainen mahdollisuus saada neukkuun verrattuna mihin tahansa New Yorkin kaupunginosaan.
Mitä ne stadilaiset sielläkin pörrää. Jos tulee turpaan valita Jurvan kuntaan. Ne on luvannu aina auttaa tai ainakin vastata.
Kaupunkilaisuudesta ja maalaisuudesta tuli mieleen: missä mahtaa Suomessa kulkea kaupunkilaisuuden ja maalaisuuden raja? Turkulaisia ja tamperelaisia ei ainakaan pidetä maalaisina, jyväskyläläiset ja oululaiset ovat siinä hilkulla, mielletäänkö heidät kaupunkilaisiksi. Itse koetan elellä urbaanisti täällä Pohjois-Karjalan keskuksessa, Kyösti Kakkosen valtakunnassa. Rohkenen kuitenkin väittää, että nurmijärveläinen on maalaisempi kun joensuulainen.
Näin juuri Jussi! Suomessa on useita hienoja kaupunkeja ympäri maata, niissä on tämän maan tulevaiuus jos sitä yleensä on. Nurmijärvettyminen on ekologissosiaalinen surkutarina kansasta, joka ei tajua että ihmisen hyvä on toisen ihmisen luona eikä pöheikössä.