eikka.jpg

Tänään, 6. heinäkuuta juhlistamme viehkein menoin monia asioita. Ensinnäkin on Komorien ja Malawin kansallispäivä. Yhtykäämme siis kymmenen miljoonan malawilaisen kanssa heidän kansallislauluunsa Mlungu salitsani Malawiaan. Onnittelut myös komorilaisille, jotka tänään ehkä mietiskelevät oman kansallisen veisunsa sanomaa: Udzima wa ya Masiwa. Mitä tuohon enää lisäisi?

Puhumattakaan siitä, että ortodoksisen kalenterin mukaan vietämme Sisson nimipäivää. Ihana nimi: S I S S O. Jos tämän lukee joku Sisso, ilmoittautukoon heti; ihmisestä jonka nimestä kolme viidesosaa on S-kirjaimia haluan kuulla lisää.

Ja sitten vielä Eino; kotimainen rentturunostelijamme Nummer eins, jota vuosisadasta toiseen lausutaan joka niemessä ja notkelmassa, radion runotoiveohjelmista puhumattakaan. Runon ja suven päivä on tänään. Liput liehuvat ja nationalistinen pönötysväkikin hyväksyy hetkellisesti runouden olemassaolon, jollei muuten, niin sillä uhalla, että jäämme malawilaisten ja komorilaisten varjoon. Juhlistan tätä suuntaamalla Hakaniementorin laidalle antikvariaattiin kirjaostoksille. Jos löydän jotain häkellyttävää raportoin lähiaikoina.