Masokismista ja kirjallisuudesta


Leopold von Sacher-Masoch ja Fanny Pistor

Mitä yhteistä on ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräisellä ja ranskalaisfilosofi Gilles Deleuzella? Kiinnostus masokismiin, mikäpä muu.

Essehdin uudessa Parnassossa masokismin paljolti unohdetuista kirjallisista juurista. Vai kuka vielä muistaa kirjailija Leopold von Sacher-Masochin, jonka nimestä termi masokismi on peräisin?

Kerron myös vierailustani Lvivin Masoch Caféssa, missä halukkaat asiakkaat saavat tarjoilijalta piiskaa.

Luettavissa  täällä.

4 Responses to “Masokismista ja kirjallisuudesta”


  • Maarit Hakala

    Mielenkiinnolla odotan onko Mäkäräisen masokismi mielestäsi samoin ilmenevä, kuin omastani. TS. Miksi ahnehtia, kun vain yksi olisi riittänyt 😊

  • Todella ajatuksiaherättävä kirjoitus! Tulee mieleen vielä yksi vertaus sado-masokismin, tai kumpaan vaan ilman toista, perustuuko myös esimerkiksi tantrinen seksi sen odotuksen ja pidättäytymisen tiimoilta myös S&M periaatteeseen?

  • En ollut tiennyt mitään noita asioita masokismista, enkä ole lukenut Parnassoa (täältä ei saa mitään kulttuurilehtiä paitsi kirjastosta), joten kiitos jutusta!

    Sen tähän vielä voin lisätä, että Andy Warhol oli ruteeni (alkuperäinen nimi oli Warhola tai Varhola, perhe asui Pittsburghissä työläiskaupunginosassa) ja hänen kustantamansa Velvet Underground ensimmäisessä eli n.k. Banaani-älppärissä on bändin yhtenä biisinä Venus in Furs.

    Todennäköisesti sen saa kuullakseen netissä jossain. En muista kuka juuri sen biisin laulaa, mutta Lou Reed kuului Factoryn henkilöihin kyllä. Olen aina levyn ostamisesta lähtien ihmetellyt juuri tuota biisiä. Kiitos tiedosta, joka tuli melkein 50 vuotta levyn hankkimisen jälkeen!

Leave a Reply