La 8 Mar 2008
Vielä äsken Suomessa keuhkottiin Sherry Jonesin kirjasta Medinan jalokivi. Amerikkalainen Random House peruutti suunnitellun julkaisun kun joku professorismies varoitti kirjan loukkaavan muslimeja ja johtavan seurauksiin à la tapaus-Rushdie. Kirjan sankarittarena kun on profeetta Muhammadin lapsivaimo Aisha.
Jatkoja en ole huomannut Suomessa uutisoidun. Nimittäin. Jokin aika sitten Britanniassa kirjan julkaisemisesta päättäneen Gibson Squaren työntekijän kotiin tehtiin polttopulloisku. Kustantaja lupaa, että pullein purjein jatketaan.
Kirjaamon tiedusteluosaston mukaan kirjaa tuskin julkaistaan Suomessa. Syyt ovat kuulemma puhtaasti kirjalliset. Noh, kirjahan on ilmeisen köpö, vähäinen myös omassa hömppäviihteen lajissaan. Mutta silti. Eikö sitä olisi voinut pukkaista ulos ihan vain ilmaisunvapauden nimissä. Varmasti kehnompaakin kamaa on kansien väliin tässä maassa laitettu. Nyt jää leijumaan epäilyjä, vaikka kustantamot ovatkin ilmeisen vilpittömiä asiassaan.
Taannoisessa Muhammad-pilakuvajupakassahan kävi niin, että Helsingin Sanomat oli melkeinpä ainoa eurooppalainen laatulehti joka kieltäytyi niitä julkaisemasta. Tämän seurauksena kuvat ilmestyivät vain Suomen Sisun huru-ukkojen nettilehdessä. Sitäkin koko maan poliittinen johto kiirehti pyytämään anteeksi, minkä myötä Frankfurter Allgemeine Zeitung kutsui Suomea maaksi, jossa ”on pelkurimaisuuden ja itsesensuurin perinne” – ja oli siinä aivan oikeassa.