Tuli taasen se aika vuodesta kun kerrotaan kirjojen myynnin laskeneen. Nettiaikana vain klikkaukset merkitsevät ja se tarkoittaa, että journalismissa mennään otsikko edellä. Luemme siis “rajuista romahduksista” ja muuta vastaava. Tarkempi tarkastelu on tarpeen.
Tapasin äsken kirjakauppaihmisen, joka ihmetteli voivotusta kirjojen myynnin vähenemisestä. Hän ei ollut sellaista huomannut. Kirjakauppiaiden ja kustantajien myyntitilastot eroavatkin aina toisistaan. Yksi syy on ulkomaisten kirjojen myynti. Minäkin ostin ja luin viime vuonna Ian McEwanin Solarin, suomennos Polte jäi ostamatta.
Kaunokirjallisuuden myynti ei ole vähentynyt. Tietyntyyppisten tietokirjojen myynti sen sijaan on. Voi olla, että viimeinen suomenkielinen ensyklopedia on Janne Nummelan, Tommi Nuopposen ja Jukka Viikilän yhteispunnerrus, Ensyklopedia. Se olisi mitä tyylikkäin lopetus tälle kirjallisuuden lajille.
E-kirjat pysyvät yhä marginaalissa teknokiihkoilijoiden puhkunnasta huolimatta. Oma arvaukseni on, että lähivuosikymmeninä ne voivat parhaimmillaan saavuttaa saman osuuden kuin on nettimyynnillä musiikkipuolella, eli noin 20 prosenttia. Samalla alkaa piratismi joka tulee olemaan kirjallisuudelle paljon pahempi uhka kuin vielä aavistetaan. Musiikin kokonaismyynti romahti puoleen piratismin myötä, eikä ole siitä toipunut. Erityiskiitokset populistisille poliitikoille, jotka vastustavat kaikkea piratismintorjuntaa kuka milläkin perusteella, kuten tekevät piratismista hyötyvät nettioperaattorit ja Googlen kaltaiset teknologiaritykset. Kaikki ne nakertavat tekijöiden oikeuksia. Jos kirjallisuudelle käy kuten musiikille, menetämme nopeaan tahtiin puolet kustantamoista ja kirjallisuudesta. Aiheeseen liittyvä linkkivinkki, suositeltavaa luettavaa kaikille.
E-kirjat ovat lyöneet itsensä läpi USA:n puolella, syistä joita on niin paljon ettei niitä viitsi tässä lähteä tarkemmin analysoimaan, mutta amazonin subvention ja DRM:n vähyyden takia muun muassa.
Ennustuksesi piratismin kasvusta on jossain määrin itseään toteuttava ennuste: mitä enemmän e-kirjoista yritetään tehdä kopiosuojattuja, sitä hankalampikäyttöisiä ja vähempiarvoisia ne ovat maksaville asiakkaille. Piraattikopioissa suojaukset on murrettu, joten ne nauttivat suosiota ja näin ostetut kopiot / luvattomat kopiot -suhde huonenee.
Musiikin kokonaiskulutus on myös laskenut, joten piratismin syyttäminen on aika turhaa. Ja voitollisiahan näyttivät jälleen isojen levy-yhtiöiden tulokset olleen, eli ei siellä pitäisi hätäpäivää olla. Kirjakustantamot voivat vielä välttää ne virheet jotka levy-yhtiöt tekivät digitalisoitumisen yhteydessä, taisi joku suomalainen muusikkokin todeta että niillä viidellä miljoonalla mitä Suomessakin upotettiin kopiosuojauksiin olisi voitu tehdä paljon enemmän levyjä ja maksaa palkkioita.
Kirjallisuusala on murroksen edessä, ja se voi joko mukautua tai rapautua. Tai sitten suljemme Internetin.
Ehtisitkö Jarkko istahtaa jossain välissä kahvin merkeissä vaikkapa Helsingin keskustan kahvilassa, jossa voitaisiin rakentavaan sävyyn pohtia mihin ollaan menossa ja mitä asialle voi tehdä?
Tuomas Venhola, IT-työläinen ja Effin jäsen, myös luovan työn tekijä.
Niinpä niin. Tuhanteen kertaan kuullutta piraattiläppää Tuomas Venholalta.
Piratismi ei ole mikään luonnonlaki vaan inhimillisten päätösten ja toiminnan tulosta. Piratismista hyötyvät suuryritykset kuten Google ja nettioperaattorit lobbaavat kaikkia rajoituksia vastaan, tietysti. Effi ei ole mitään muuta kuin teknologiateollisuuden bulvaani ja käsikassara; mukana toki muutama naivi idealisti, joka ei ihan tajua mistä on kyse.
Ikään kuin internet olisi jokin oma todellisuutensa jossa rikollisuus ei olisikaan rikollisuutta ja jossa lainsäädäntöä ei tarvittaisi. Puhumattakaan järjettömästä väitteestä: “internetin sulkemisesta”. Eli vaihtoehtoina muka on vain anarkia tai poliisivaltio? Huhuu, todellisuus kutsuu Venholaa.
Olipas kärjekäs vastaus kädenojennukseen… ja minä kun yritin hyvää hyvyyttäni saada keskusteluyhteyttä auki. Minä kuuntelin linkkisi sisällön avoimin mielin, lukaisinpa jopa Guardianin artikkelin aiheesta. Guardian käsittelee aihetta mielestäni hyvin, myös Levineä kritisoiden: http://www.guardian.co.uk/media/2011/aug/14/robert-levine-digital-free-ride
Internetin kontrolloinnin teknisistä haasteista ei voi päästä eroon silkalla hyvällä tahdolla. Ja tie helvettiin on tunnetusti kivetty hyvillä aikomuksilla. Internetoperaattorit ymmärtävät nämä tekniset haasteet, suodatuksen toteuttaminen maksaa ja tehokkuus on minimaalista. Oikeusturvan toteutuminen vaatii oikeuslaitoksen osallistumista, mikä nostaa yhteiskunnallisia kustannuksia ja aiheuttaa pitkiä viiveitä – sivuston siirtäminen uudelle nimelle ja IP-osoitteelle onnistuu minuuteissa. Liikenteen salaaminen tai välityspalvelimen käyttö estää nettioperaattoria näkemästä mitä tietoa netissä liikkuu.
Effin syyttäminen suuryritysten käsinukeksi on hiukan väsynyt vitsi; jos tosin pystyt lyömään todisteita pöytään pistän eroanomuksen sisään samaan tien.
Takaisin aiheeseen: http://zds.iki.fi/zds/log/2012/01/open-letter-to-book-publishers/ Jari Juslin kirjoittaa siitä, mitä e-kirjan tulisi tarjota kuluttajalle, jotta se olisi kiinnostava. Juslinin pointti on siinä, että kuluttajan tulee saada hallita ostamaansa kopiota ja siirtää sitä laitteesta toiseen, ja sen tulee olla tarpeeksi edullinen. Elisan e-kirjasta Petteri Järvisellä on huonoja kokemuksia: http://pjarvinen.blogspot.com/2012/01/e-kirja-ikava-yllatys-lentokoneessa.html – tätä ei tapahtuisi paperikopion kanssa!
Hups, linkki Guardianiin oli väärä, oikea on: http://www.guardian.co.uk/technology/2011/aug/18/free-ride-robert-levine-review
Voi tsiisus että joku voi olla älyllisesti epärehellinen
“Effi ei ole mitään muuta kuin teknologiateollisuuden bulvaani ja käsikassara” – pata kattilaa soimaa. Ei muuta kuin foliohattua tiukemmalle. Kysehän ei voi olla siitä, että ihmiset todella olisivat huolissaan internetin ja oman verkkoelämänsä tulevaisuudesta.
“mukana toki muutama naivi idealisti” – parempi naivi idealisti kuin kyninen lakimies. En itse ole effissä, mutta arvostan suuresti, että joku viitsii aikaa käyttää ja taistella kaltaistesi yhteiseen hiileen kusijoiden laumaa vastaan.
ACTA allekirjoitettiin. Poksahtelivatko samppanjapullot Kirjaamossakin?
Jarkko hyvä, teknologiayritykset eivät lobbaa Effiä, vaan Effi lobbaa tarvittaessa teknologiayrityksiä. Usein ne vain tuppaavat olemaan jo valmiiksi samaa mieltä asioista.
Ettei tällainen perätön mollaaminen jatkuisi, niin suostuisitko esimerkiksi tapaamaan Effin hallitusta? Voitaisiin selvittää tehokkaammin, missä kohtaa tiemme erkanevat sensuuri- ja sananvapausasioissa.
T: Joonas Mäkinen
säveltäjä, opettaja, Electronic Frontier Finlandin hallituksen jäsen
Minähän tapaan ketä vaan tolkun ihmisiä.
Kiilusilmäinen kilahtaneisto minulla tosin on koko ajan kimpussani enkä heidän seurastaan välitä, kuten piraattien tai hommaforumilaisten (jotka muistuttavat paljon toisiaan, esim. salaliittoteorioiden suhteen).
Mutta Effin ja Piraattipuolueen välillä on kai ainakin muodollinen ero?
Eipä nyt mistään ryhmästä voi noin yleistää. Hommalaisia en tunne, mutta piraateilla ainakin käytetään lähdeviitteitä. Effin ohjelmassa on kieltämättä paljon yhtäläisyyksiä, mutta tekijänoikeusasioihin itsessään ei puututa suoraan, vaan ainoastaan tilanteissa, joissa sitä tunnutaan käyttävän (tiedostaen tai tiedostamatta) keppihevosena kansalaisoikeuksien tai oikeusturvan rajoittamiseen.
Laitahan vaikkapa mailia joonas.makinen@effi.org, niin katsotaan jokin palaveeriaika. En usko, että meidän tulisi esimerkiksi sananvapausasioissa olla niin erillään, kun kuitenkin molempia tahoja se rehellisesti kiinnostaa.
Lisättäköön vielä se, että kyllähän Effi myönsi esimerkiksi Googlelle Isoveli-palkinnon, vaikka samaa mieltä oltiinkin esimerkiksi SOPAn ja PIPAn suhteen.
http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/isovelipalkitut2011.html
Ison osan myynnin vähenemisestä taisi selittää juuri tietokirjojen väheneminen – enkä valitettavasti ihmettele. On ihan luonnollista, että kun tietoa jostain asiasta tarvitaan, se etsitään netistä, nopeasti, siellä missä ollaan.
Kaunokirjallisuuden myyntimäärien laskeminen taas oli pientä. Yksi selitys on taatusti juuri tuo ulkomaisten kirjojen osuus. Miksi ostaisin käännöskirjan, jos olen tilannut sen jo kaksi vuotta sitten Amazonista?
E-kirjojen pysymiseen noin marginaali-ilmiönä taas en usko, ihan siksi, että en usko, että suomalaiset lukijat olisivat kulutuskäyttäytymiseltään niin erilaisia kun vaikka amerikkalaiset. Nyt järkeviä suomenkielisiä e-kirjamyymälöitä ei vain ole, ja kysyntä tyydytetään taas siellä amazon.com:ssa, mikä taas ei suomenkielisissä tilastoissa näy.
Hyvä e-kirjajakelu voisi jopa lisätä lukemista, kun iPadiin saisi parilla klikkauksella muutakin viihdykettä kuin netin selailun ja Angry Birdsin.
E-kirjan suosio tulee kasvamaan, mutta mitään isoa mullistusta tuskin on tulossa. Jo kymmenen vuotta sitä on odotettu, mutta yhä vain e-kirjoilla ei ole käytännössä mitään taloudellista merkitysta Suomessa eikä useimmissa muissakaan maissa. Kuten musiikissakin, jossa CD on hyvä hallitseva formaatti ja vinyylit ovat tehneet comebackin.
Kun uusi teknologia tulee sen vaikutuksia lähes aina liioitellaan. Kun televisio keksittiin sen ajan teknoihmiset esittivät ihan vakavissaan, että pian radio katoaa kokonaan. Kuka nyt kuuntelisi vanhentunutta mediaa, radiota jos voi katsoa televisiota? Näin ei käynyt, vaan radio on yhä kaikkein käytetyimpiä medioita.
Varmasti e-kirja solahtaa osaksi kulttuuria, kunhan luonteva paikka löytyy. Vallankumousta sen sijaan ei ole tulossa.
Kannattaisi ehkä tutustua siihen, missä oikeassa maailmassa mennään eikä luottaa omiin uskomuksiin. On totta, että Suomessa e-kirjat on marginaalissa, koska niitä ei vielä tuoteta, Muualla maailmassa meininkin on sitten toinen. Näköjään Amazonissa ebook-myynti ylitti hardcover-myynnin jo 2010:
http://www.dailyfinance.com/2010/07/19/e-book-sales-surpass-hardcovers-at-amazon/
Oksanen jos joku luottaa omiin fantasioihinsa. Yhdysvaltojen hardcovermyynti on mitätön osuus kirjamyynnistä kuten ovat e-kirjatkin vielä. Toki niiden osuus tulee nousemaan, mutta teknouskovaiset ovat tässäkin omien kuvitelmiensa sokaisemia. Ja toimivat teknologiateollisuuden hyödyllisinä idiootteina.
Ei tule vallankumousta, mutta ei e-kirja mikään peikkokaan ole. e-kirjaa on odotettu, mutta nyt ensimmäistä kertaa ollaan tilanteessa, jossa teknologia eli tabletti on joka toisella, mutta suomalaista sisältöä ei saa mistään järkevällä tavalla.
Analogia: mp3-soitin oli joka toisella, mutta musiikin jakelukanavat tökkivät. Kun vielä tehtiin kryptattuja cd-levyjä, ei ostettua musiikkia saanut siihen aparaattiin, jossa sitä kaivattiin.
Tutkimukset osoittavat selvästi, että lukeminen ei ole vähentynyt Suomessa. Painotuotteiden myynti on. Sähköinen julkaisu on vienyt lukuajasta osansa. Radio ei kuollut, kuten ei painotuotekaan tule kuolemaan. Sähkökirja ei ole uhka, vaan nimenomaan mahdollisuus laajentaa kirjallisuuden tartuntapintoja. Joku ne markkinat vie joka tapauksessa.
Siis tietokirjallisuuden painotuotteiden myynti on vähentynyt netin myötä, kaunon ei. Ymmärrettävää kyllä. Tietopuolella e-kirjakin tullee menemään eteenpäin nopeamin. Ja mikäpäs siinä, kätevähän se on; minullakin tuossa lojuu lahjaksi saatu lukulaite. En tosin ole juuri sitä käyttänyt, kun luettavaa on muutenkin liikaa, en ehdi lukea edes kaikkia kavereiden kirjoittamia kirjoja