Eilinen tilaisuus meni paremmin kuin uskalsin odottaa. Sali oli täynnä eri alojen taiteiljoita ja tutkijoita ja uskomattomia kertomuksia taisteluista viranomaisten kanssa kuultiin. Sosiaaliturvajärjestelmän kannalta taiteilijat ja tieteilijät ovat kiusallinen lisäke, jolla ei tunnu olevan puolustajaa. Ei vähiten siksi, että nykyinen järjestelmä on rakennettu menneen maailman mallin mukaan. Se on demarien aikaansaannosta ja perustuu, yllätys yllätys, pysyvässä työsuhteessa olevan eliittiduunarin etujen maksimoimiseen. Paperitehtaan äijän elintasosta ja sosiaaliturvasta eivät kirjailijat tai muut taiteilijat voi edes haaveilla.

Ei ollutkaan ihme, että demarisenaattori Säde Tahvanainen oli koko ajan hyvin, hyvin kiusaantuneen oloinen, kierteli ja kaarteli minkä pystyi. Ja pakeni paikalta ensimmäisenä. Minna Sirnö oli selvästi eniten asioista perillä. Pätkätyöihmisten asemasta ei isoissa puolueissa tunnu olevan kukaan kiinnostunut. Lisää täällä.