Ti 13 Tam 2009
Pessimismi on kulttuuriväen perusolotila. Kaikki vaan kehnoutuu. Varsinkin on niin, että maailma viihteellistyy; teeveehömppä, tietokonepelit ja internet vievät nuorison mennessään.
Vaiko sittenkään? Tuore tutkimus Yhdysvalloista kertoo lukemisen yleistyneen. Varsinkin nuoret aikuiset (18-24 vuotiaat) lukevat reippaasti enemmän kuin ennen. Yhdysvalloissa on nykyään 16,6 miljoonaa kirjallisuuden lukijaa enemmän kuin vuonna 2002. Suomesta pitäisi tehdä samanlaisia tutkimuksia, vai onko tehtykin?
15. tammikuuta 2009 kello 18.52
Eikö äsken tullut Suomi lukee -tutkimus? Tai se taisi olla kirjojen ostamisesta, mikä on kasvussa.
Tai onko se tärkein asia, sekään? G. C. Lichtenberg taisi sanoa näin: ”Hyvät kirjat tekevät yleensä tyhmät tyhmemmiksi, viisaat viisaammiksi ja jättävät enemmistön sellaiseksi kuin se on.”
17. tammikuuta 2009 kello 9.40
En suinkaan ole kanssasi useinkaan samaa mieltä, mutta nyt jo loukkaannuin puolestasi, kanssasi. Multa ois palanu käämit välittömästi sen mielentilatutkimusta kaipaavan kotiäidin kanssa !
17. tammikuuta 2009 kello 10.38
Jeah. Aamuteeveessä Nina Mikkosen kanssa ”keskustelusta” tuli absurdi olo. Välillä luulin, että se parodioi ja salaa vastustaa sitä kantaa mitä väitti puolustavansa. Isolla tykillä ampui omaan jalkaan, omapa on asiansa. Saamani palautteen perusteella Mikkoselle nauraa puoli Suomea.
17. tammikuuta 2009 kello 11.33
Kiitokset hyvistä aamunauruista, vaikket itsellesi koko kunniaa voi ottaakaan. Olit oikein eduksesi toisin kuin arvon opponenttisi. Hyvää jatkoa sinulle. x)
18. tammikuuta 2009 kello 22.36
Voi herrranjessstasss sssentään! Voi lapsi raukkoja tuollaisen totaalihirmun seurassa vuorokauden ympäriinsä. Kaikki pisteet puolellesi.
18. tammikuuta 2009 kello 23.55
Onkohan Timo T.A:n ”lievähkö” narsismi tarttunut Ninaan
Tosin yhdessä asiassa Nina oli oikeassa, ruotsi on sammuva yhteyskunta.
19. tammikuuta 2009 kello 9.41
Herää kysymys, millaisilla eväillä arvon kotiäiti lapsiaan kasvattaa, jos itselläkään eivät peruskäytöstavat ole hallussa. Kasvatuksen perusta luodaan kotona ja vaikka kotihoitoa 3-vuotiaaksi kannatankin, niin nyt tuli kyllä todistetuksi, että joissakin perheissä se päivähoito voi olla ihan suositeltava vaihtoehto. Siellä ainakin panostetaan käytöstapoihin ja sosiaalisiin taitoihin.
19. tammikuuta 2009 kello 11.41
Ei tällä Jarkkollakkaan mitään järkevää ollut lastenhoitoon sanomista.
19. tammikuuta 2009 kello 11.42
Ei tällä Jarkkollakkaan mitään järkevää ollut lastenhoitoon sanomista.
19. tammikuuta 2009 kello 11.54
ooh, mikä ”keskustelu”. parasta oli, kun mikkonen nosti esille kuinka hän itsekin oli kotihoidettu, ja kuinka ”sosiaalisesti taitava” hänestä on silti tullut. varsinainen mainos pitkän kotona olemisen puolesta! jos olisin epäröinyt viedäkö lapseni päiväkotiin ennen tuota, niin en epäröisi enää
huh huh. itse esiinnyit hyvin, minulla ei olisi pitäneet hermot.
19. tammikuuta 2009 kello 12.23
Mainio, viihdyttävä keskustelu:)
Ymmärrän molempien näkökulmia, enkä asetu kummankaan puolelle.
Omassa lapsuudessani asia hoidettiin niin, että oltiin jossain päiväkerhossa osa viikkoa, muistaakseni kolmena päivänä. Katsottiin, että se riittää noihin Jarkon tavoitteisiin.
Ei kyllä riittänyt, mikäli tutkin itseäni. Toisaalta olisiko minussa himlerläisellä tehosopeutuksellakaan saatu aikaan toivottua tulosta. Toki ihmeitä voi aina tapahtua.
19. tammikuuta 2009 kello 13.25
Hienosti säilytit malttisi keskustelussa, siitä ihailuni!
Itse aiheena olleesta asiasta ajattelen, että lapsen paras saattaa olla jossain puolivälissä: 3-vuotiaaksi asti olisi parasta olla kotona tai perhepäivähoidossa, sen jälkeen tarhassa. Ruotsalaistutkimuksia, joihin viittasit, en tunne, mutta ajattelen, että ulkonaisen menestyksen perusteella ei voi mitata kaikkea.
19. tammikuuta 2009 kello 13.51
Jäi harmittamaan kovasti, ettei kenellekään oikein selvinnyt sinun mielipiteesi asiasta. Olisi niin tärkeää korostaa sitä, ettei äitien ole jaksettava yksin.
Minusta ihmisten pitäisi tajuta, ettei ihmislajin historiassa ole ollut pitkään näitä ydinperheitä, joissa lapsi ei kohtaa muita ihmisiä kuin äitinsä tai vanhempansa. Päiväkoti voi olla ihan hyvä korvike isovanhemmille tai kyläyhteisölle ja lapsetkin haluavat jo aika pienestä ihan itse ottaa kontaktia muihinkin kuin vanhempiinsa.
Päiväkoteja ja tarhoja on toki huonojakin, mutta harmittaa tosi paljon, että kaikilta jäi tämä pointti nyt väliin. Minusta olisi hienoa, jos joku lehti nyt tässä jälkikohussa julkaisisi myös sinun mielipiteesi asiasta.
19. tammikuuta 2009 kello 14.28
Tulevana lastentarhanopettajana kuuntelin säälien tuota keskustelua.
Ensinnäkin sen puitteiden vuoksi - uskomatonta puhetulvaa, henkilökohtaisuuksiin menoa ja solvaamista. Mutta toiseksi sen sisällön vuoksi, sillä tuntui että vastapuolen käsitys aiheesta oli hyvinkin mustavalkoinen ja äärimmilleen viety. Lastenlääkärin lausunnot olivat totta, sillä hän oli samaa mieltä, ruotsalaistutkimukset tai arkikokemukset taas höpönlöpöä ja sydämettömyyttä.
Milloin Suomessa aletaan pitää päiväkotia jonain muuna kuin pelkkänä hoitopaikkana? Yliopistoissa koulutetut lastentarhanopettajat ja muu osaava henkilökunta suunnittelevat ja toteuttavat päivähoitoa pedagogisista lähtökohdista, lapsilähtöisesti ja tekevät parhaansa. Eihän kouluakaan pidetä vaarallisena paikkana..
Olisi ollut kiva kuulla argumenttejasi vähän enemmänkin, mutta se nyt ei onnistunut tällä kertaa.
19. tammikuuta 2009 kello 15.02
Miten ihmeessä kestit istua tuolla? Mikkosen huuto ei ollut edes hauskaa kuunneltavaa, sääliksi käy rouvaa. Mistäköhän ihmeestä juuri hänet oli keksitty sinne ”asiantuntijaksi”…
19. tammikuuta 2009 kello 15.02
Hatunnosto sinulle, Jarkko! En tajua millä lihaksilla kestit ”keskustelun” loppuun. Minä olisin syöttänyt tyynyn sille vauhkolle ämmälle. Sääliksi käy kaikkia fiksuja kotiäitejä, he tuntevat Mikkosen ala-arvoisen esiintymisen vuoksi varmasti melkoista myötähäpeää.
Tsekkaapa Ylen ja Hesarin keskustelut aiheesta. Sinun ei todellakaan kannata kuin nauraa koko jutulle. Olisi kiva saada keskusteluun uusinta, mutta mielellään siten, että toinenkikn osapuolisi olisi täysjärkinen.
19. tammikuuta 2009 kello 15.32
Aivan uskomattoman hieno ”keskustelu”. Aivan liian harvoin edes maan johtavien poliitikkojen keskustelutilaisuuksissa näkee yhtä rautaista hermojen hallintaa ja perinteistä hyvää käytöstä. Lisää kaltaisiasi persoonia televisioon, niin voidaan saada siitäkin laatikosta hieman parempaa käytösmallia lapsille ja meille aikuisillekin.
Kiitos hienosta esimerkistä ja hyvää jatkoa!
19. tammikuuta 2009 kello 15.37
Mun käy kyllä valtavan sääliksi niiden lapsia tuon keskustelun antaman kuvan pohjalta..Huvittavinta oli että kotiäidin kierrokset vaan nousi mitä pidemmälle tyynysota eteni vaikka vastapuoli yritti koko ajan liennytellä.
- saisinko käytöstapoihin vedoten puheenvuoron
- et saa
19. tammikuuta 2009 kello 15.56
pärjäsit hienosti vaikka vastassa oli ilmeisesti sairas henkilö.
19. tammikuuta 2009 kello 15.56
pärjäsit hienosti vaikka vastassa oli ilmeisesti sairas henkilö.
19. tammikuuta 2009 kello 16.36
Rouva Mikkonen on unohtanut olevansa osa yhteiskuntaa - hän kun ei voi poissulkea omaa perhettään siitä. Kuinka voi noin sosiaalisesti taitava ihminen unohtaa sen, että yhteiskunta toimiakseen tarvitsee eri toimialojen ammattilaisia niin terveydenhuollossa kuin kaupan alallakin. Tulisi meille kaikille suru puseroon jos jokainen nainen olisi lastensa kanssa kotona. Pointti, joka näyttää rouvalta täysin unohtuneen.
19. tammikuuta 2009 kello 16.39
Mä olisin mielelläni kuullut mitä sulla olisi ollut sanottavana.
Olen itse innokas pk-hoidon kannattaja, ja nimenomaan siitä syystä, että koen lasteni saaneen sieltä paljon lisäarvoa (siis muutakin kuin säilytyspaikan). Kaksi lastani on jo päiväkodista poistunut ja kolmaskin on toka viimeistä vuottaan.
Jotain hyvää tässä sentään: Nina Mikkonen teki kotihoidolle enemmän hallaa kuin kukaan ehkä ikinä;)
19. tammikuuta 2009 kello 16.44
Näin keskustelusta osan asamutelkkarista ja luulin koko ajan että sohvalla istui kanssasi joku näyttelijä jolle oli kirjoitettu älyvapaan repliikit. Tänään vasta selvisi ettei niin ollutkaan. En olisi ikinä uskonut että Mikkosen kaltaisia imisiä on oikeasti olemassa.
19. tammikuuta 2009 kello 18.05
Huh. Hienosti sinulla pokka piti kotiäidin reuhaamisen kanssa. Olisi kiinnostanut kuulla enemmän mielipiteitäsi ja tutkimustuloksia. Uskomatonta, että tuollainen Mikkosen tapainen kouho on päästetty keskusteluohjelmaan!
19. tammikuuta 2009 kello 18.32
Olen järkytyksen ja epäuskon tunnelmissa katseltuani väittelyn. Miten voikin rouva Mikkonen nolata itsensä näin täydellisesti ja silti olla tajuamatta sitä itse? Sinä onnistuit hyvin ja säilytit hienosti malttisi. Sympatiapointsit!
19. tammikuuta 2009 kello 18.32
Olen järkytyksen ja epäuskon tunnelmissa katseltuani väittelyn. Miten voikin rouva Mikkonen nolata itsensä näin täydellisesti ja silti olla tajuamatta sitä itse? Sinä onnistuit hyvin ja säilytit hienosti malttisi. Sympatiapointsit!
19. tammikuuta 2009 kello 18.54
Moi.
Oli aivan uskomaton setti tuo ”keskustelunne”.
Luulen, että voit kuitekin palata Portsuun ylpeänä, sillä ei kukaan vain voinut pitää Mikkosta minään muuna kuin juuri tuona ihmispolona kuten sanoit.
Tuntui silti jotenkin, että en vain voi nauraa tuolle. Jossain on täytynyt mennä pieleen tuon naisen kohdalla ja pahasti. Se ei ole naurun asia.
19. tammikuuta 2009 kello 18.56
Hei!
Ihmettelen suuresti, miten kestit mikkosta. Hänen keskustelutaidoissaan on todella paljon parannettavaa. Minua jäi kaipaan sinun mielipiteitäsi päivähoidosta. Olen töissä päiväkodissa eikä ne ole mitään lasten säilytyspaikkoja tai jotain muuta, mitä mikkonen sanoi. Ainakin päiväkoti, jossa työskentelen lapset viihtyvät, oppivat ja saavat myös perusturvallisuuden päivälleen. Olisi kiva kuulla mielipiteitäsi päivähoidosta jossain muussa ohjelmassa, jossa ei olisi asiantuntijana Mikkosta
19. tammikuuta 2009 kello 20.14
Kärsivällisesti jaksoit kuunnella tädin sekoilua, itselläni olisi saattanut pettää pokka tai pinna. Asialinjasi ei kärsinyt yhtään Ninan paniikkisaarnasta, sinänsä valitettavaa että kotiäitiyden vasta-argumenttien määrä jäi totaaliseen nollaan ja näin ollen todellinen keskustelu myös. Mutta kaippa sitä joskus pitää sitten pyytää hullujakin studioon ettei tämä elämä ihan tylsäksi mene, tai jotain. Siinä vaiheessa kun Mikkonen alkoi jakelemaan puheenvuoroja mietin tuli kyllä suuri kiusaus kysyä Yleltä että onko ne nykyään joku apinoiden riehuntafoorumi, vai pitäiskö tuon olla journalismia.
Joka tapauksessa sinulta loistavasti vedetty!!
ps. Itse en kyllä Mikkosta jaksa sääliä. Pelkään että kaikki sympatian sukuinenkin vain ruokkii noita narsismikuvitelmia. Ehkäpä Ninankin olisi päiväkoti voinut aikanaan pelastaa, jos ei muulta niin ainakin tuolta järkyttävältä tavalta puhua kaikkien päälle.
19. tammikuuta 2009 kello 21.19
Huh, hienosti kestetty, pisteet sinulle!
Mitä kertookaan Mikkosesta se, ettei tämä anna suunvuoroa keskustelun toiselle osapuolelle… ”Sosiaalisesti taitava” - sain päivän naurut!
Ja mistä Hitler tuli keskusteluun jo alussa?
19. tammikuuta 2009 kello 23.56
Uskon, että molemmissa vaihtoehdoissa on hyvät puolensa ja kumpikin tuottaa oikein toteutettuna varmasti yhdyskuntakelpoisia ihmisiä.
Tämä Mikkonen oli nyt vähän huono edustaja kotiäideille kun häntä ei ole selkeästi älynlahjoilla tai etenkään väittelytaidoilla siunattu. Harmi että Jarkon rooli oli vain lähinnä olla provosoitumatta (jonka hoiti keskimäärin ihan hyvin). Niin tai näin, tässä taidettiin tehdä TV-historiaa.
20. tammikuuta 2009 kello 8.16
Nina Mikkonen oli toki varsin surkea ”keskustelija”, mutta sitä oli kyllä Jarkko Tonttikin. Herra keskinkertaisuus oli jälleen nostanut itsensä muiden ihmisten yläpuolella, ylimielistä naureskelua ja tokaisuja, sellaista ihmeellistä (hermostunutta?) hörinää. Itsetunto-ongelmia Jarkko?
Toisekseen, joko te olette Ninan värvänneet vihreisiin? Sen verran näppärästi Nina käytti näitä vihreiden tavaramerkkejä ”keskustelussa”: natsikortin heiluttelua, muiden päälle puhumista, tunteisiin vetoamista, faktojen ohittamista mututiedolla, vastustajan leimaamista pahaksi ihmiseksi jne.
20. tammikuuta 2009 kello 8.17
On totta, että Mikkonen käyttäytyi täysin asiattomasti ja keskustelusta ei tämän vuoksi tullut mitään.
Silti pidän epämiehekkäänä ja jopa kuvottavana tapaasi solvata häntä nyt julkisesti joka tuutista. Olisit hiljaa. Kyllä jokainen teki ihan itse johtopäätöksensä.
Ihmettelen myös täydellistä kritiikittömyyttäsi ruotsalaistutkimusta kohtaan, joka on monelta asiantuntijataholta teilattu. Tulokset eivät totisesti ole ”yksiselittelisiä”, kuten väitit. Sääli, ettei toisella osapuolella ollut mitään järkeviä vasta-argumentteja, koska niitä kyllä riittää.
20. tammikuuta 2009 kello 12.36
Terveisiä vaan täältä sammuvasta yhteiskunnasta! Kuuluuko rouva Mikkonen johonkin lahkoon vai mistä oikein on kyse? Ensin nauratti ihan hirveästi mutta kyllä hymy hyytyi kun ajattelin että pikkulapset joutuvat viettämään kaiken aikansa tuollaisen ihmisen kanssa.
20. tammikuuta 2009 kello 12.46
Pisteet tosiaan sinulle, että maltoit mielesi. Ja tämä nainen vielä pitää itseään ”sosiaalisesti lahjakkaana”… Vaikutti pikemminkin siltä, että lääkitys ei ollut ihan kohdallaan.;-)
20. tammikuuta 2009 kello 13.05
Kyllä mies olisi pitänyt puheenvuoronsa. Mutta tällaisia nämä nykyajan ’miehet’ ovat, ei mitään ryhtiä eikä itsetuntoa.
Jarkolla ei ollut mitään muuta pointtia kuin joku satunnainen tutkimus Ruotsista, josta ei tiedetä yhtään mitä siinä on tutkittu itseasiassa.
20. tammikuuta 2009 kello 14.08
On todella surku että Mikkoska vesitti koko keskustelun meuhkaamisellaan. Olisin ihan oikeasti halunnut kuulla asiallista ja faktoihin pohjautuvaa keskustelua teiltä molemmilta.
Itse olen tällä hetkellä äitiyslomalla ja aion olla lapsen kanssa kotona ainakin kolme ensimmäistä vuotta. Jos siis kaikki menee niin kuin pitäisi.
Aihe siis on todella kiinnostava, asiasta on tehty paljon tutkimuksia puoleen jos toiseen. Lisäksi päätökseen hoitopaikasta tai kotihoidosta vaikuttavat taloudelliset tekijät, vanhempien oma tahto yms.yms.
Harmi tosiaan että tuommoinen meuhkaaja tuli ja pilasi koko sopan. Ja antoi TODELLA huonon kuvan kotiäideistä, valitettavasti.
20. tammikuuta 2009 kello 14.25
tyylipisteita ei saa kukaan. on tavallista, etta kukaan ei keskustelussa kuuntele eika edes yrita. mutta etta rouva opponenttisi ei tata taipumustaan paremmin salannut, hyi hapea hanelle siita. Itse taas taas ansaitsette hapean yllenne siita, etta kaytte kaytavapolemiikkia ja kovin halventavaa nimittelya (”ihmispolo”) selan takana.
Asiasisallosta taas olen ehdottomasti eri mielta kanssanne. Vapaissa yhteiskunnissa valtio nyt ei vain paata kaikista yksiloa koskivista asioista. Yhteiskunnassa on tilaa ihmisten omille paatoksille. Toimivien organisaatioiden tyypillinen piirre on, etta paatokset tehdaan alimmalla mahdollisella patevyyden tasolla. Lastenhoidon paatosten delegointi valtiolliselle tasolle merkitsisi paatoksenteon delegoitia korkeimmalle mahdolliselle patemattomyyden tasolle. en arvosta tallaista ajatusta lainkaan. olen kansssanne asiasisallosta erittain eri mielta.
20. tammikuuta 2009 kello 16.56
On kyllä uskomaton häpäsy Mikkosen esiintyminen. Ensi reaktioina aloin kuvitella millanen skitso se on kotona, jos julkisesti pitää itsehillintä noin ”hyvin”.
20. tammikuuta 2009 kello 19.31
Kyllä sai taas hyvät naurut. Kiitos Mikkosen älykkään keskustelutaidon. Tiesitkö että Suomalaisessa naisessa piilee viisaus? Mikkosten kohdalla se todella piilee..
Hyvin kestit raivoavan kotiäidin melskaukset.
Miten teidän tilanne jatkui lähetyksen jälkeen?
20. tammikuuta 2009 kello 20.01
Timo puollustaa vaimoaan:
http://viihde.mtv3.fi/uutiset/televisio.shtml/782510?mikkonen_timo_t.a.
Jotenkin jäi sellainen tunne, että Ninalla on kovia itsetunto-ongelmia, koska on jäänyt kotiäidiksi eikä mennyt töihin. Tämän vuoksi hän yrittää kaikin tavoin alleviivata kotiäitiyden tärkeyttä ja valinnan ehdottomuutta. Samalla tavoin Timo alleviivaa aina, että on maisteri ja majuri…
20. tammikuuta 2009 kello 22.34
Millainen tunne tuli kun Mikkonen oikeastaan ensimmäisessä lauseessa nostaa esin herrat Hitler, Stalin ja Mussolini?
21. tammikuuta 2009 kello 9.30
Huh, olen pahoillani.
En toivoisi edes pahimman viholliseni joutuvan samalle sohvalla tuollaisen naisen kanssa.
Joku tuolla jo kysyikin, mutta miten tilanne eteni lähetyksen jälkeen
?
21. tammikuuta 2009 kello 18.34
http://www.kuvalauta.fi/b/src/12325490815.png
21. tammikuuta 2009 kello 22.47
”# mikko Says:
19. tammikuuta 2009 kello 11.42
Ei tällä Jarkkollakkaan mitään järkevää ollut lastenhoitoon sanomista.”
No ei ihme kun ei annettu edes sanoa mitään. Minulle ainakin riitti hyvin ne tutkimustulokset jotka Jarkko esitti vaikka en nyt niitä nähnytkään, kun ei ollut mahdollisuutta edes nähdä mitään.
No miten vastapuoli reagoi tutkimuksiin? Normaali ihminen olisi kysellyt tutkimustulosten perään kun taas tämä kotiäiti vain tokaisi että ”ei Ruotsissa lisäänny muuta kuin maahanmuuttajat, siis aivan nollatutkimus”. Surkein vasta-argumentti jota olen ikinä kuullut.
23. tammikuuta 2009 kello 2.23
No oli joo aika raju esitys. Tuo olisi ihan kelpo kamaa Kummelin uusiin sarjoihin tai Vesa Vierikolle. Youtubestahan se sitten löytyy, nousee varmaan katsotuimpien listalle nopeasti.
Pinnat tosiaan himaan siitä, että pokkasi piti niin hyvin. Itse olisin kierinyt naurusta lattialla jo ensimmäisen minuutin jälkeen.
Joskus väittelyn häviäjäksi on julistettu se, joka kaivaa Hitler-kortin esille. En ole koskaan kuullut, että keskustelu aloitettaisiin sillä.
Asiallista tosiaan olisi, kuten joku jo mainitsi, että antaisit Mikkosen olla rauhassa. Kyllä kaikki ymmärsivät, että tapulissa on lepakoita. Kavereiden kanssa kaljalla voitte sitten nauraa itsenne kipeäksi. Niin tein minäkin kun katsoin feedin.
27. tammikuuta 2009 kello 19.09
Tämä kannattaa lukea.
28. tammikuuta 2009 kello 1.07
No huh huh,
aika rajua kamaa. Itse olen päätynyt siihen, että lapsista nuorempi viihtyy hyvin esikoulussa ja tarvitsee arkensa tueksi myös säännöllistä kaverielämää niin aktiivisesti, että sen järjestäminen olisi vähintäänkin vaikeaa. Kukin tavallaan, toki, mutta jos pääsisin vuosissa taaksepäin, erityispiirteineen kuntoutusta kaivannut esikoinen olisi päässyt päiväkotiin jo aiemmin kuin sitten todella meni.
Hassu tuo Mikkosen väite, ettei päiväkodin aikuisiin muka syntyisi oikeaa ihmissuhdetta. Millä perusteella hän näin sanoo, jos hänen lapsensa ovat siellä ”kotona turvassa”? Meillä ainakin tutut aikuiset ovat mukava lisä vanhempien oheen- eikä varmasti siksi ettei kotona välitettäisi. Lisä on lisää.
Käsittämätön purkaushan tuo oli. Muuten keskustelun argumenteistahan Jarkko sinun kannaltasi on mahdotonta olla mitään mieltä, kun ei niitä päässyt kuulemaan. Mikkosen kommentit eivät ainakaan perustuneet mihinkään faktaan, mutta on naurettavaa ja loukkaavaa vanhempien kannalta todeta, että me päivähoitoa käyttävät rakastaisimme lapsiamme jotenkin vähemmän.
Hyvin sulla piti kuitenkin hermot. Jos nyt sitten jälkipuinneissa tulee sanottua ihmispoloksi, en ole varma onko se haukkumistakaan kun ihminen käyttäytyy noin huonosti eikä perustele argumenttejaan millään, paitsi suurella sydämellään ja viisaudellaan- minusta sydämen viisautta on osata nöyrtyä kuulemaan myös toisia ihmisiä ja eriäviä mielipiteitä.
Minä hoidin yhtä lasta viisivuotiaaksi kotona, toinen meni päiväkotiin aiemmin. En siis voi ottaa kotiäidin tai totalitäärisen lastenhylkääjän viittaa kumpaakaan harteilleni.Molemmissa on puolensa. Ja menestymistähän on niin monenlaista, muistuttaa tämä erityislapsen äiti. Kaikkea ei voi ehkä mitata kognitiivisella tasolla. Jokaista lasta kun olisi luettava erikseen. Olen sitä mieltä, että ryhmän, ”afrikkalaisen kyläyhteisön” tarve lapsella on- eri asia, voiko sen tarjota millä tavoilla. Mutta päiväkotihan on toki yksi ja hyvin toimiva ryhmä voi olla sellainen kasvualusta. Pakolliseksi en päiväkotia laittaisi, sillä on myös lapsia joilla tarpeet eroavat massasta, siis ohi senkin ajatuksen että jokainenhan on toki yksilö.
Sääli, olisi voinut olla hyvä keskustelu mielenkiintoisesta aiheesta, jos aihe olisi saanut enemmän huomiota kuin opponenttisi käytös.
29. tammikuuta 2009 kello 0.37
”Keskustelu” oli järkyttävä. Onneksi sinulla piti pokka todella hyvin, ja käyttäydyit muutenkin tilanteessa sivistyneesti. Kiitos siitä!
Itse asia on erittäin mielenkiintoinen, ja tästä kaivataan julkista keskustelua.
Henkilökohtaisesti kannatan vanhempien omaa päätäntävaltaa siinä, kuinka varhaisessa vaiheessa lapsi laitetaan päivähoitoon. Nykyinen malli, jossa yhteiskunta tukee lapsen kotihoitoa kolmevuotiaaksi, mutta jossa silti on mahdollisuus päivähoitoon, on mielestäni erittäin hyvä.
6. helmikuuta 2009 kello 20.34
Hyvä Jarkko Tontti. Haluan kertoa sinulle että kunnioitan sinua hyvin, hyvin paljon sen takia, ettet menettänyt malttiasi Ylen Aamutv:n ohjelmassa. Itse olisin sortunut henkilökohtaisuuksiin ja haukkunut Nina Mikkosen maanrakoon ja alemmaskin.
Sinä et vaikuta huonolta isältä, et todellakaan. Harmi, ettet saanut puhua ohjelmassa, sinun asiaasi olisi varmasti jaksanut kuunnellakin, toisin kuin Mikkosen huutamista.