Pe 28 Maa 2008
Kyllä se on mahdollista. Nimittäin hauskanpito ilman viinaa. Satkarin mafia lounasti juuri ja kippuroin vieläkin. Sinikka vetää satkarilaisten joukkoa kuten sinikat joukkoja vetävät ja vakilounastajiin kuuluvat Mannis-Satu, Pulkkis-Riikka, Marianna (joka tänään tosin poissa), Essi (myös lintsasi tänään) ja Latvis-Taina. Uusi mafiosokokelas Miika esittäytyi ja osoitti olevansa syntymäsatkarilainen.
Tänään kuulimme mm. Miikan yrityksistä kutsua pomonsa pleikkaria vatkaamaan (onko vatkaaminen metafora?) ja vertailimme kirjoituspaikkoja.
Kirjalliseen yksinäisyyteen auttaa vain toisten yksinäisyys.
29. maaliskuuta 2008 kello 12.37
Olisinpa ollut kärpäsenä katossa kuulemassa sanojenne säihkettä! Olisin varmasti pökertynyt ihailusta ja tipahtanut jonkun vegeannokseen. Noin monta notkeaa sanankäyttäjää paikalla samaan aikaan.
Ikävä kuulla, että kirjailijat ovat yksinäisiä. Luulisi, että älylle löytyy aina vertaistansa seuraa.
Kertokaa, milloin ja missä kokoonnutte seuraavan kerran, niin livahdan naapuripöytään fanittamaan…
30. maaliskuuta 2008 kello 19.43
Yksinäisyys on kirjailemisen tuskaisin puoli, näin se vaan on. Seura auttaa, mutta kaksin tahi kolmin ei voi kirjoittaa. Voih.