Amnesty 3/2006. EU ja ihmisoikeudet -liite, s. 4-5.
EU on sitoutunut vastustamaan kuolemanrangaistusta ulkopolitiikassaan. Päteekö sääntö, kun kyseessä on tärkeä talouskumppani Kiina?
Kiinan tapauksessa kaikki on suurta – valitettavasti myös vakavista ihmisoikeusloukkauksista kärsivien ihmisten määrä. Samaan aikaan, kun huomattava osa maailman maista on kokonaan luopunut kuolemantuomiosta, Kiina teloittaa vuosittain tuhansia ihmisiä. EU on sitoutunut vastustamaan kuolemanrangaistusta ulkopolitiikassaan, mutta päteekö se myös, kun kyseessä on Kiina?
Länsimaissa Kiina on kaikkien huulilla. Maan huima talouskasvu ja kansainvälisen vaikutusvallan nousu puhuttavat. Usein sävy on ihaileva tai pelotteleva: työpaikat katoavat Kiinaan, Kiina kahmii maailman öljyn, uraanin ja muut hupenevat luonnonvarat. Ihmisoikeudet ovat Kiina-huumassa unohtuneet.
Kiinassa teloitettiin vuonna 2005 ainakin 1770 ihmistä. Tämä tiedetään varmuudella. Luku on valtava, mutta vain osa totuutta. Teloitusten määrä on julistettu valtionsalaisuudeksi ja puutteellisesti toimivan oikeuslaitoksen takia todellista lukua tietää tuskin kukaan. Kiinalaiset oikeusasiantuntijat ovat arvioineet, että teloitusten todellinen määrä olisi jopa 8000.Ero muihin kuolemantuomiota laajasti käyttäviin maihin on huima. Amnestyn keräämien tietojen mukaan seuraavina tulevat Iran (94 teloitusta), Saudi-Arabia (86 teloitusta) ja Yhdysvallat (60 teloitusta).
Kiinan kuolemantuomiot ovat vakava ongelma myös siksi, että maan oikeuslaitoksen toiminnassa on isoja puutteita. Kuolemantuomion voi saada kaiken kaikkiaan 68 erilaisesta rikoksesta, muun muassa väljästi määritellystä ”valtion yhtenäisyyden uhkaamisesta” ja veropetoksesta.
Kuolemanrangaistusta käytetään myös poliittisten vastustajien ja toisinajattelijoiden vaientamiseen. Amnestyn tietojen mukaan vakavista rikoksista epäiltyjä kidutetaan yleisesti. Kiinan lait eivät kiellä käyttämästä kidutuksella hankittuja todisteita oikeudenkäynneissä. Syytetyillä ei usein ole mahdollisuutta saada asianmukaista puolustusasianajajaa ajoissa. Oikeuslaitos ei ole riippumaton, sillä Kiinan kommunistisen puolueen virkailijat painostavat tuomioistuimia.
Amnestyn tietojen mukaan Kiinassa on myös teloitettu alaikäisiä rikoksentekijöitä, vaikka Kiina on ratifioinut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen. Sopimus kieltää alaikäisten teloitukset. Myöskään Kiinan oma rikoslaki ei salli kuolemanrangaistusta, jos rikoksentekijä on ollut alle 18-vuotias.
Yleisin teloitustapa Kiinassa on ampuminen. Kuolemaantuomittua ammutaan niskaan tai päähän takaapäin. Myrkkyruiskeella teloittaminen on yleistynyt ja sitä on Kiinassa esitelty ”humaanimpana teloituskeinona”. Laajaa kansainvälistä kritiikkiä ovat herättäneet myös julkiset teloitukset, joihin on viety yleisöksi jopa koululaisia, sekä kuolemaantuomittujen julkiset kuljetukset asutuskeskusten läpi teloituspaikalle. Kiina on sitoutunut luopumaan näistä käytännöistä, mutta viranomaisten lupaukset ovat usein olleet katteettomia. Amnestylla on myös olemassa laajaa todistusaineistoa siitä, että teloitettujen elimiä käytetään elinsiirtoihin.
Syyskuussa 2006 Helsingissä järjestetään EU:n ja Aasian maiden Asem-kokous. Aivan kokouksen alla pidetään lisäksi EU:n ja Kiinan välinen huippukokous. Suomella on EU:n puheenjohtajamaana ratkaiseva rooli kun päätetään siitä, mistä näissä korkean tason tapaamisissa keskustellaan ja mistä vaietaan. Suomen ulkopolitiikan johto profiloituu mielellään ihmisoikeuksien puolustajiksi, puheiden tasolla. EU:ssa tälle on tarjolla vahva selustatuki: unionin omat ihmisoikeussuuntaviivat velvoittavat puhumaan kuolemantuomiota vastaan sitä käyttävien maiden kanssa.
Vaarana kuitenkin on, että talous ohittaa ihmisoikeudet. Kun kotimaisen ay-liikkeen ja elinkeinoelämän yhteiset vientiedut Kiinaan sattuvat yhteen EU:n talousretoriikan kanssa, voivat mielivaltaiset teloitukset jäädä sivuosaan. Tilanne muistuttaa Suomen ja EU:n vaiteliaisuutta Tšetšeniasta.
Amnesty vaatii Kiinaa pidättäytymään teloituksista ja pyrkimään kokonaan kuolemanrangaistuksesta luopumiseen. Tavoitteeseen tulee edetä vähentämällä aluksi rikosnimikkeitä, joista kuolemanrangaistus voidaan langettaa. Kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaan kuolemanrangaistusta saa käyttää vain kaikkein vakavimpien rikosten yhteydessä.
Kiinan tulee myös noudattaa vankien kohtelua koskevia minimisäännöksiä. Keskeistä olisi ottaa käyttöön esimerkiksi syyttömyysolettama, jonka mukaan epäilty on syytön, kunnes hänen todistetaan tehneen rikoksen. Syytetyillä pitäisi olla myös oikeus vaieta ja saada asianmukainen puolustus.
Jarkko Tontti