Armas Alvari & Jarkko Tontti (toim.): Miehen rakkaus. Novelliantologia. Gummerus 2008.
ISBN 978-951-20-7767-0
Ilmestymisajankohta 10/2008
255 sivua / 130 x 190 mm / 84.2 / Kannen suunnittelu Jenni Noponen
Verkosta vaikka täältä.
Sisällys
Aluksi - Jarkko Tontti
Jouni nukkuu - Juha Hurme
Loppu - Tomi Kontio
Hyvästi, tytöt - Riku Korhonen
Matkan kuvaus - Markku Pääskynen
Kultasepän rakkaus - Jussi Siirilä
Suojelija - Matti Rönkä
Zaia - Joel Haahtela
Rikhard II - Joonas Konstig
Kun sauna menee haaleaksi - Hannu Luntiala
Merkintöjä ja kysymyksiä tuntemattomasta - Antti Nylén
Nyt se on joka tapauksessa ohi - Jussi Valtonen
Ahneus eli animal triste - Hannu Raittila
Maailman hitain taikuri - Esa Sariola
Mies ja sateenvarjo - Paavo Westerberg
Lopuksi - Armas Alvari
Aluksi
Tosiasiat tiedetään. Harvassa ovat päivät, jolloin lutuisimmankaan karvanallemiehen huulilta puristuu R-sana. Sakea joukko miehiä ei ole koskaan R-sanaa ilmoille rykäissyt. Vielä harvemmassa ovat miehet, jotka sitä julkisesti viljalti viljelevät.
Me kysymme: mitä sitten? Ei ärrässä voi olla kyse vain kyvystä lallatella ilmoille uudestaan ja uudestaan loppuun kaluttua sanaa, joka raahaa perässään vuosituhantista laahusta täynnä merkityksiä, joista iso osa on pölvästimäisiä.
Olisiko sittenkin niin, että nainen – tai toinen mies (ja mitä näiden ääripäiden väliin mahtuukaan) – joka halajaa mieheltä R-sanaa onkin itse harhassa? Eikö kaikki lumous menetetä juuri silloin, kun asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä? Eikö selittelyä vaille jäävä teko, uuden käyttöjärjestelmän asentaminen tietokoneelle tai keväinen renkaanvaihto, ole loppupeleissä isosti R-sanampi kuin R-sana paljaassa rivoudessaan voi koskaan olla?
Onko R-sana pelkkää pornoa? Pelkkä peite, joka estää pääsyn oleelliseen? Kuka helskutti sitä sanaa oikeastaan tarvitsee? Ja mihin? Eikö tärkeämpää ole näyttää kuin selittää ja vakuutella? Vuolas puhe kantaa aina muassaan epäilystä. Mitä tuo päpättäjä peittelee ja miksi?
Eikö mies, joka on hiljaa ja antaa ymmärtää pienillä eleillä ja vihjeillä (yllättävä imurointi keskellä viikkoa), ole eroottisempi kuin R-sanaa siellä ja täällä holttia vailla heittelevä patkuli? R-sanan pahin uhka on inflaatio, me uskomme.
Naiset, ah ne juuri, ovat mellastaneet R-sanan kanssa jo vuosikymmenet ylivoimaisella pätevyydellä. Sitä ei voi – eikä pidä – haastaa. Me emme avaudu. Me emme suostu kaksintaisteluun vastustajan valitsemin asein. Me olemme vinosti viisaita. Me emme yritä kielelle laittaa kaikkea, koska kaikkea ei voi kielelle laittaa.
Helsingissä 16. kesäkuuta 2008
Jarkko Tontti
Suomalaisen miehen rakkaus on syvää ja surumielistä. Aamulehti 22.10.2008
Suomalaiskirjailijat tekivät työtä käskettyä ja kirjoittivat novellin rakkaudesta
Suomalaiset mieskirjailijat ovat vanhakantaisia moralisteja, joiden rakkaustarinat ovat surullisia tarinoita avioliiton ja aistillisen intohimon alituisesta ristiriidasta
Asia kävi kirkkaasti ilmi eilen Helsingissä järjestetyssä Miehen rakkaus -antologian julkistamistilaisuudessa.
Gummerus pyysi viime syksynä noin 20 suomalaista mieskirjailijaa kirjoittamaan rakkausnovellin.
Tarkoitus oli koota vastine aiemmin ilmestyneellä Naisten Decamaronelle, jossa naiskirjailijat kirjoittivat hyvinkin rohkeita ja pornahtavia tekstejä.
Mitä saatiin? Muutama kirjailija hyytyi jo kesken kirjoittamisen, mutta 14:n miehen rakkautta kuvaavat novellit saatiin kansien väliin.
Pornosta niissä ei ole tietoakaan, erotiikkakin on lähinnä ahdistavaa.
Seksikuvaukset ovat synkkiä, jatkuva syyllisyys leimaa totisia kirjoituksia.
Kirjan yhdessä Jarkko Tontin kanssa toimittanut Armas Alvari kiteyttää loppuluvussa miesten mietteet.
”Eikö sovita, ettei rakastusta. Eikö sovita, ettei se ole soveliasta aikuisille ihmisille. Eikö sovita, että rakkaus ei ole suurin.”
Vapaus vai uskollisuus?
Dekkareista tuttu Matti Rönkä on mukana antologiassa.
Hän myönsi tilaisuudessa avoimesti, ettei tiedä itsekään mikä on oikein ja mikä väärin.
- Minulla ei ole mitään käsitystä siitä, onko ihmisen saatava toteuttaa seksuaalisia tarpeitaan vapaasti vai onko parempi pysyä uskollisena ilman intohimoa, Rönkä pohtii.
- Omassa novellissaan mies kuitenkin tuomitsee panemisen ilman illuusiota rakkaudesta.
Romanttisen rakkauden ja seksuaalisuuden välinen hyytävä ero on novelleja yhdistävä tekijä.
Psykologi, kirjailija Esa Sariola toi keskustelussa esiin kokeneen miehen mielipiteen.
- Ei ole surullista ja alakuloista rakastaa vaimoaan, vaikka ei voisikaan käydä panemassa 600 naista, Sariola toteaa.
Sariolan novelli Maailman hitain taikuri päättyy oivaltavaan kysymykseen ”Mitä ymmärtäminen on.”
Himon riivaamat
Paljon teatteria tehnyt Paavo Westerberg debytoi antologiassa ensimmäisellä proosatekstillään.
- Kirjoittaminen oli hirveän vaikeata mutta myös innostavaa, myönsi Westerberg.
Myös hän pohtii novellissaan himon ja vaimon vaikeasti ratkaistavaa probleemaa.
- Ehkä rakkaus sittenkin on ensisijaisesti välittämistä, vastakohta välinpitämättömyydelle, mietti Westerberg.
Antologian joukosta poikkeava kirjoitus on Jussi Siirilän novelli, jossa mies rakastuu hylkeeseen.
- Rakkaus hylkeisiin on maailman kaunein asia, vakuutti Siirilä.
Miehen rakkaus
14 novellia
Antologiassa ovat mukana Joel Haahtela, Juha Hurme, Joonas Konstig, Tomi Kontio, Riku Korhonen, Hannu Luntiala, Antti Nylen, Markku Pääskynen, Hannu Raittila, Matti Rönkä, Esa Sariola, Jussi Siirilä, Jussi Valtonen ja Paavo Westerberg,
Matti Kuusela, Aamulehti, Helsinki
MTV3.fi - Mies ja rakkauden mysteeri
Antti Majanderin kirja-arvostelu Helsingin Sanomat 25.10.2008
Rakkaus raatelee ja lääkitsee
Miehen rakkaus. Toim. Armas Alvari ja Jarkko Tontti. Gummerus. 255 s. 30 e.
Miehen rakkaus. Höh. Onko se muka jotenkin eri asia kuin naisen rakkaus?
Luen neljäntoista mieskirjailijan kertomukset aiheesta, ja päädyn tulokseen, että ne ovat yksi ja sama asia.
Tai ainakin voisivat olla. Jos Miehen rakkaus -kokoelman novellien päähenkilöukot vaihtaisi akoiksi (mitä aika moni heistä muuten on ihan vaihtamattakin), jännitteet tuskin muuttuisivat miksikään: uuden janoa, vanhan haikailua, syyllisyyttä, häpeää, hekumaa.
Kunnes Riku Korhosen (36 v.) kirjoituksessa, joka ei ole novelli vaan nähdäkseni tilinteko, törmään virkkeeseen: ”Eroottisen historiani ajalta minulla on kokemuksia hiukan alle paristasadasta naisesta.”
Kertoisiko nainen saman itsestään?
Onko Korhonen huora?
Minusta vastaus kumpaakin kysymykseen on: ei.
Taiteellisesta osuudesta sen verran, että asetelma on julma. Välttävien tekstien keskinkertaisuus korostuu, kun rinnalla on taiturien ehtaa tavaraa.
Risto Löfin kirja-arvostelu Keskisuomalainen 23.11.2008 ja Savon Sanomat 14.11. 2008.
Armas Alvari & Jarkko Tontti - Miehen rakkaus. Gummerus 2008, 255 s.
Jo kirjan nimi Miehen rakkaus herättää tunteen, vaivaantumisen tai ärsyyntymisen, orastavan kiinnostuksen tai palavan halun paljastaa itsestään kaiken. Myös kertomuskokoelman 14 mieskirjailijaa kulkevat kukin omia reittejään aiheeseen.
Entä miten tarinoiden päähenkilöt toimisivat illan kähmeessä baaritiskillä, kun tehtävänä on antaa ja saada rakkautta?
Jarkko Tontti istuttaa ensimmäiseksi baarijakkaralle perisuomalaisen tekojen miehen, sen tavallisen tapauksen, joka vääntää ”R-sanan” suupielestään harvoin. No, yksikin kerta riittää vihille saakka. Heitä on paljon.
Viereen marssii Juha Hurmeen alfauros, joka pamauttaa erärinkkansa tiskiin. Siinä seisoo hieltä haiseva suoran puheen mies. Mielessä pyörii yksi asia. Sarkahousupaholaisen rehellinen rivous herättää luonnollisesti pahennusta - ja yhtä paljon vastustamatonta halua. Seuraa löytyy aina.
Nuoren miehen kiima ottaa enemmän kuin antaa. Siksi nuoret naiset kiinnostuvat vanhemmista miehistä. Matti Röngän kirjallinen henkilö, parisuhteilla ja eroilla koulittu mies vetoaa juuri aikuisen varmuudella ja elämänkokemuksella. Hän ymmärtää niin rakkauden lahjan kuin taakan. Annettavaa on yllin kyllin, jos peliin enää vaivautuu.
Kun vuosia karttuu, itsetietoisuus kypsyy. Riku Korhosen tapaus on keski-ikää ylittävä mies, realisti, joka tajuaa elinkaarensa kääntyvän ehtoopuolelle ja tuntee nahkansa nahistuvan. Onneksi on edes menneitä rakkauksia muisteltavana.
Ironiaa illanviettoon tuo Tomi Kontion taisteleva pariskunta: ryhditön ja hissukka mies yrittää suitsia väkivahvaa, rääväsuista akkaansa. Överiksi vetää myös Hannu Raittila. Hän lataa tiskiin kanamaisen julkkisbimbon, joka haluaa väkisin pariutua ammattijääkiekkoilijan kanssa.
Antti Nylénin ja Armas Alvarin älykköpojat ovat niitä, jotka parin kaljan jälkeen purkavat elämänfilosofiaansa kaikille vierustovereille. Runotytöt huokailevat: voi kuinka viisaita sitaatteja, miten kauniisti formuloituja ajatuksia! Nylén rohkenee luennoimaan myös miesten välisestä rakkaudesta - tietenkin vain henkisellä tasolla.
Suurin osa miehistä ei tee itsestään numeroa. He pysyvät nurkissa, odottavat ja tarkkailevat. Rakkauden tarve on valmiiksi ladattu.
Matti Kangaskosken kirja-arvostelu Aviisi 15/2008.
Missä miehet rakastaa
Jarkko Tontti ja Armas Alvari ovat tehneet mainion työn Miehen rakkaus -novellikokoelman toimittajina. Idea on yksinkertainen: pyydetään joukko kotimaisia mieskirjailijoita kirjoittamaan novelli aiheesta ”miehen rakkaus”. Syöttiin tarttuivat muun muassa Joel Haahtela, Riku Korhonen, Hannu Raittila ja Antti Nylén. Kaikkiaan novelleja on kokoelmassa neljätoista.
Stereotypia miehen suhteesta naiseen on kotimaisessa kirjallisuudessa kahtalainen. Toisaalla meillä on säälittävä, keski-ikäinen miehenriekale, joka ei pärjää vaimolleen eikä muillekaan naisille. Vaimo pettää; lapsilla on oma elämä. Tämä mies on samalla rakkaudeton, sillä jos häntä joskus kiinnosti, ei kiinnosta enää. Hän joutuu arvioimaan elämänsä kokonaan uudestaan.
Toisaalla taas on naistenmies, joka kykenee rakkauteen vain monikossa. Hän iskee itseään nuorempia naisia ja puhuu pornosta pokalla, mutta on jonkin sisäisen tragedian monimutkaistama. Molemmat miestyypeistä kaipaavat naista, joka pelastaisi heidät. Nainen yksikössä on ideaali, naiset monikossa ohimeneviä, triviaaleja. Miehen rakkaudessa stereotypiat näkyvät mutta onneksi niitä myös puretaan.
Monet kirjoittajat tekevät kokoelmasta vaihtelevan niin tasoltaan kuin tyyliltäänkin. Vaihtelu virkistää: jos yksi ei kosketa, toinen saattaa satuttaa. Esimerkiksi Jussi Siirilän Kultasepän rakkaus yksistään on kirjaan tarttumisen arvoinen. Samoin Joonas Konstigin Rikhard II sekä Antti Nylénin essee Merkintöjä ja kysymyksiä tuntemattomasta.
Miehen rakkaus on monimutkaista, surkeaa, ylevää, uhrautuvaa ja itsekästä. Armas Alvari ehdottaa epilogissaan, että ”Rakkaus on ihmiskunnalle rangaistus, josta voimme vihdoin luopua. Eikö sovita, ettei enää seota.” Ei näköjään sovita.
Marja Sulinin kirja-arvostelu. Iltalehti 23.10.2008.
Mies osaa kertoa
Kun neljältätoista suomalaiselta mieskirjailijalta kysytään, miten mies rakastaa, saadaan vastaukseksi hieno novellikokoelma, joka kertoo tunteista vielä paljon paljastavammin kuin tutkimukset ja tilastot. Tällä viikolla Gummerukselta ilmestyneen Miehen rakkaus -teoksen ova toimittaneet kirjailjat Armas Alvari ja Jarkko Tontti, mukana ovat muiden ohella Joel Haahtela, Juha Hurme, Tomi Kontio, Hannu Raittila ja Matti Rönkä.
Kouvolan Sanomat 1.11.2008.
Miehet kirjoittivat antologian rakkaudesta
Gummerus on julkaissut kirjan nykymiehen kokemasta rakkaudesta. Armas Alvarin ja Jarkko Tontin toimittamaan novelliantologiaan Miehen rakkaus on kirjoittanut joukko suomalaisia mieskirjailijoita.
Kortensa kekoon ovat kantaneet muun muassa Tomi Kontio, Riku Korhonen, Antti Nylén, Hannu Raittila, Matti Rönkä ja Paavo Westerberg.
- Eikö selittelyä vaille jäävä teko, uuden käyttöjärjestelmän asentaminen tietokoneelle tai keväinen renkaanvaihto ole loppupeleissä isosti R-sanampi kuin R-sana paljaassa rivoudessaan voi koskaan olla? Jarkko Tontti pohtii kirjassa.
Leena Seppäsen kirja-arvostelu. Uusimaa 6.11.2008.
Miten R-sana sanotaan?
Miehen rakkaus, toimittaneet Armas Alvari ja Jarkko Tontti, Gummerus 2008, 255 s.
Mitä nykymies rakastaa ja miten? Onnistuuko hän puristamaan huuliltaan R-sanan? Vai riittääkö viestiksi pieni ele, yllättävä imurointi keskellä viikkoa?
Kysymyksiin vastaa neljätoista eturivin kirjailijamiestä Joel Haaht elasta Hannu Raittilan ja Markku Pääskysestä Matti Rönkään novelliantologiassa Miehen rakkaus.
Ehkä vähän ennakkoluuloisen naislukijana mielessä käväisee, kuinka moni mies edes tarttuu kirjaan, jonka nimessä on sana rakkaus? Mutta rohkeasti vain, pojat!
Monenlaista tarinaa on aiheesta saatu irti.
Punaisena lankana mieleen nousee ahdistus: niin paljon jää sanomatta, niin paljon jää tekemättä.
–Mutta oma vika, kun ei saa suutaan auki, sanoo naiskriitikko.
Esimerkiksi Juha Hurmeen monen naisen loukussa itseään etsivä vaeltaja näkee Lapin luonnossa naisen muodot ja päättää soittaa ehkä ratkaisevan puhelun, mutta kenttä ei riitä.
Riku Korhosen 36-vuotias minä ymmärtää, että elämä tyttöjen kanssa on päättymässä. Hän on muuttunut tyttöjen silmissä näkymättömäksi, keski-ikäiseksi. Ja sekös on kolaus ”pojalle”, joka mittaa miehisen omanarvontunteensa nuorten naisten huomiolla.
Hannu Luntialan Leo tulee taas lauantai-iltana ravintolasta ja sanoo vaimolleen Seijalle kahdenkymmenenkuuden avioliittovuoden jälkeen: Haluan ottaa sinusta avioeron. Hän yllättyy itsekin puheripulistaan.