hs1.gif

Helsingin Sanomat - Mielipide - 15.10.2004.

 

Jos otamme vakavasti huomioon ne muutokset, joita sekä sotatekniikassa että Euroopan turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on tapahtunut viidentoista viime vuoden aikana, on mitä oudointa, että kukaan ei ole vakavasti pitkään aikaan puhunut siitä, mistä pitäisi puhua: yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisesta ja ammattiarmeijaan siirtymisestä.

Kyse ei ole vain siitä, että tositilanteessa muutaman kuukauden koulutuksen turvin ”toimiva” asevelvollisuusarmeija on auttamattomasti vanhentunut järjestelmä, vaan myös tämän järjestelmän yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Reservin upseerin koulutuksen saaneena väitän, että varusmiespalvelus on suurimmaksi osaksi surkuhupaisaa pelleilyä.

Ketään ei sellaisen koulutuksen turvin pitäisi päästää vastuulliseen tehtävään nykyaikaisen sodankäynnin maailmassa.

Hädin tuskin kätketty tosiasia on, että yleinen asevelvollisuus on instituutio, jonka lopullinen perustelu on niin sanotun kansallisen yhtenäisyyden ylläpitäminen.

Tämän mukaan on hyvä, että tulevat herrat ja tulevat duunarit asuvat samassa huoneessa muutaman kuukauden elämästään. Tämä on nykymaailmassa täysin vanhentunut näkökanta.

Vuodesta 1917 lienee kulunut tarpeeksi aikaa, jotta voimme hyväksyä sen tosiasian, että erilaiset, ristiriitaisetkin poliittiset näkemykset kuuluvat demokratiaan. Se on rikkaus, ei uhka.

Suomi on Euroopan väkivaltaisin maa. Täällä tapetaan ja pahoinpidellään enemmän ihmisiä kuin missään muussa länsimaassa.

Suomi on myös maa, jossa häkellyttävän suuri osa ihmisistä hyväksyy sen, että nuorille ihmiselle opetetaan, kuinka toisia ihmisiä tapetaan mahdollisimman tehokkaasti. Eli kannattaa varauksettomasti yleistä asevelvollisuutta.

Vaikka asevelvollisuus olisi vapaaehtoista, suuri osa ikäluokkaa suorittaisi sen.

Huomattava osa perheväkivallasta ja muista väkivaltarikoksista jäisi toteutumatta, jos valtaosa ikäluokista ei opettelisi pakolla voimankäyttöä ongelmien ratkaisukeinona, eli jos yleisestä asevelvollisuudesta siirryttäisiin ammattiarmeijaan.

Kun tiedämme useimpien suomalaisten nationalistisen peruselämänasenteen, vapaaehtoisjoukkojen kokoaminen ei liene ongelma.

Jarkko Tontti

Oikeustieteen tohtori, varatuomari

Helsinki

 

 

Vahva valtio ei armeijaa tarvitse

Helsingin Sanomat - Mielipide - 17.10.2004

Jarkko Tontti perusteli hyvin ammattiarmeijaan siirtymistä (HS 15.10.). Mutta eikö ole jo aika luopua koko armeijasta? Väkivallan käyttö konfliktien ratkaisussa on tehotonta, julmaa ja kallista. Tämähän on nähty viimeksi Irakissa ja Tshetsheniassa. Terrorismia synnyttää varmimmin ”terrorisminvastainen sota”.

Vahva valtio ei armeijaa tarvitse. Diplomaattiset ratkaisut edellyttävät ahneudesta ja ylimielisyydestä luopumista, mutta ovat oikeudenmukaisia ja kestäviä, mitä sotilaalliset ”ratkaisut” eivät ole ikinä.

Onneksi globaalisti ajatteleva nuoriso näkee, että aseiden aika on ohi.

Hannu Lehtinen

 

Ks. myös

Kansanarmeijaa ei enää tarvita. Vihreä Lanka 28.4.2008.

Tappamisen peruskurssi. Vihreä Lanka 2.11.2007.