Tammipäiväkirja XI – Vuoden 1918 tapahtumat

Isoäitini veli eli isoenoni Kalevi Alajoki kuoli jokin aika sitten 103-vuotiaana. Hän oli varmasti yksi viimeisistä ihmisistä, jolla oli omakohtaisia muistoja vuodesta 1918. Kalevi säilyi teräväpäisenä loppuun asti. Hän oli monessa mielessä hämmästyttävä ihminen. Vuonna 2006 Kalevi julkaisi esikoisromaanin, 92-vuotiaana. Helsingin Sanomat haastatteli häntä muutama vuosi sitten.

Kalevi Alajoki

Kalevi muisteli usein perheen pakomatkaa talvella 1918 yli jäätyneen Mouhijärven. Kotikunta Suodenniemi sijaitsi rintama-alueen tuntumassa, ja sekä punaiset että valkoiset toimivat siellä.  Isä Felix oli siirtynyt pohjoiseen valkoisten alueelle jo aikaisemmin. Helmikuussa surmattiin pitäjän kirkkoherra Kaarlo Kalpa, ja tilanne muuttui entistä uhkaavammaksi. Kalevin äiti lapsineen päätti lähteä. Kalevi muisti, että mukaan rekeen otettiin säkillinen viljaa. Järveä ylitettäessä rannalta ammuttiin, ja pikkupoika näki välähdyksiä. Hän piti sitä vain jännittävänä.

Traagisesta vuodesta 1918 puhuttaessa pidän kirjailija Veijo Meren antamaa nimeä parhaana – vuoden 1918 tapahtumat.

Osa sukulaisistani oli myös toisella puolella. Isoisäni isä Kalle Mäkelä ei osallistunut sotaan, mutta sympatisoi punaisia, vaikka tilallinen olikin. Isoisäni Reino muisteli, kuinka valkoiset etsivät Kallea, tunkeutuivat taloon ja uhkailivat perhettä aseilla. Kallen puoliso Emma sanoi pikkulapset sylissään sotilaille, että ampukaa vaan, menee sitten kolme yhtä aikaa.

0 Responses to “Tammipäiväkirja XI – Vuoden 1918 tapahtumat”


  • No Comments

Leave a Reply