Tuoreen uutisen mukaan natsijohtaja Joseph Goebbelsin perikunta on voittanut nostamansa kanteen kustantamo Random Housea vastaan. Kiistan ytimessä on historioitsija Peter Longerichin kirjoittama Goebbels-elämäkerta (2010), jossa Goebbelsin päiväkirjoja siteerataan niin laajasti, että perikunnan mielestä heidän kanssaan olisi pitänyt sopia rojalteista.
Müncheniläinen oikeusistuin antoi äskettäin ratkaisun, jossa perikunnan kanta voitti.
Kuohuttavaan tapaukseen liittyy monenlaisia käänteitä. Yksi on se, että Goebbelsin kuolemasta on tänä vuonna tullut kuluneeksi 70 vuotta, minkä myötä tekijänoikeuden voimassaolo lakkaa vuoden 2015 lopussa. Sama muuten koskee Adolf Hitlerin teoksia. Niiden tekijänoikeudet ovat Baijerin osavaltiolla, ja se on tähän asti kieltänyt Taisteluni-teoksen uudelleenjulkaisemisen.
Random House oli tarjoutunut maksamaan tekijänoikeuskorvauksia sillä ehdolla, että ne käytetään holokaustin muistoa vaalivan järjestön tukemiseen. Perikunta kieltäytyi.
Random House aikoo valittaa tuomiosta korkeimpaan oikeuteen.
Goebbelsin päiväkirjojen tarina on sekin kiinnostava. Ne löydettiin vasta vuonna 1992 moskovalaisesta arkistoista, minne ne oli kuljetettu sodan jälkeen.
Moni muistaa, että Adolf Hitler oli epäonnistunut kuvataiteilija. Harvempi tietää, että Joseph Goebbels oli epäonnistunut kirjailija. Hänen omaelämäkerrallinen romaaninsa Michael ei kiinnostanut kustantajia, mutta lopulta natsipuolue NSDAP julkaisi sen. Goebbels kirjoitti myös neljä näytelmää, mutta nekään eivät löytäneet julkaisijaa.
Goebbels oli myös kirjallisuustieteilijä. Hänen väitöskirjansa Wilhelm von Schütz als Dramatiker. Ein Beitrag zur Geschichte des Dramas der Romantischen Schule hyväksyttiin Heidelbergissa vuonna 1921. Ei ole yllätys, ainakaan minulle, että nimenomaan saksalainen romantiikka kiinnosti tulevaa natsi-ideologia.
On suuri kiusaus lähteä pohdiskelemaan poliittisen radikalisoitumisen yhteyttä epäonnistumiseen taiteilijana, mistä Hitler ja Goebbels ovat esimerkkejä. Yksinkertaistusten vaara on toki suuri.
Goebbels, kuten muuten Mussolinikin, oli alun perin vasemmistolainen. Natsipuolueen sisäisissä kiistoissa Goebbels kannatti aluksi sosialismiin kallellaan olevaa Gregor Strasseria, joka ajautui vastahankaan Hitlerin kanssa. Se, että laitavasemmistosta liukuu laitaoikeistoon ei ole mikään yllätys, vaikka usein näitä pidetään toistensa äärimmäisinä vastakohtina myös nykyään. Pikemminkin kyseessä on ympyrä, jossa ääripäät lopulta tulevat yhteen. Niin kommunistina kuin kansallissosialistina 1920- ja 1930-luvuilla pääsi sättimään kapitalismia, individualismia ja liberaalia demokratiaa sekä tietysti vetoamaan kansan etuun.
2 Comments
Viime vuodet ovat olleet kiinnostavia public domainiin vapautuvien teosten osalta. Sodan kiihtyminen ja suuret miestappiot tarkoittivat, että moni rintamalle joutunut tekijä menetti henkensä. Seuraavan 10 vuoden aikana vapautuu suomalaisittain merkittävä joukko teoksia. Näistä varmasti merkittävin on Sibeliuksen tuotanto johon tosin menee vielä 12 vuotta.
Mitä lainauksiin tulee – ne olisi voitu kiertää kuvailemalla omin sanoin mitä Goebbels muistelmissaan kirjoitti ja lisäämällä nasevimmat pätkät siteerauksina.
Ranskan tekijänoikeuslaissa on kiinnostava säännös tämän suhteen. Sodassa ’Ranskan puolesta’ kuolleiden teokset nauttivat pidennettyä suoja-aikaa, koskee ainakin ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa kaatuneita.