Filosofinen aikakauslehti niin & näin 3/2002, s. 38-105.
Ks. myös Jarkko Tontti (toim.): Tulkinnasta toiseen - Esseitä hermenutiikasta.
Jarkko Tontti, Hermeksen viesti - Johdanto
Erna Oesch, Hermeneutiikka tiedonalueiden järjestelmässä Dannhauerista Schleiermacheriin
Juha Varto, Hermeneutiikka ja historismi: Kaksi vuosisadanvaihdetta
Jarkko Tontti, Sinne ja takaisin – Hermeneuttisen filosofian seikkaulut 1900-luvulla
Ismo Nikander, ”Oikea tapa tulla kehään”- Esipuhe Gadamer-suomennokseen
Hans-Georg Gadamer, Ymmärtämisen kehästä
Jarkko S. Tuusvuori, Emilio Betti – suomentajan alkusanat
Emilio Betti, Onnistuneen tulkinnan esteitä
Emilio Betti, Hermeneutiikka henkitieteiden yleisenä menetelmäoppina
Kimmo Jylhämö, Miksi hermeneutiikan leikki pitää ottaa vakavasti? Suomentajan esipuhe esipuheeseen
Hans-Georg Gadamer, Esipuhe toiseen painokseen
Jarkko Tontti, Paul Ricœur ja dialektinen hermeneutiikka – suomentajan esipuhe
Paul Ricœur, Eksistenssi ja hermeneutikka
Juhani Vähämäki, Gianni Vattimo – Suomentajan alkusanat
Gianni Vattimo, Rationaalisuuden rekonstruktio
Hermeksen viesti – Johdanto
Ei ole perusteetonta väittää, että päättyneen vuosisadan filosofisten koulukuntien kilpalaulannassa vei hermeneutiikka lopultakin voiton. Se ei ole kokenut sitä hetkellisen loiston ja äkkinäisen sammumisen kohtaloa, joka luonnehtii joitakin 1900-luvun filosofian virtauksia. Se ei myöskään ole ajautunut peruslähtökohdat kyseenalaistavaan sisäiseen kriisiin, joka vuosituhannen vaihteessa on johtanut yritelmiin pystyttää näivettyneiden suuntausten raunioille erilaisia ’postfilosofioita’. Eikä se ole taantunut vanhojen mestarien ajatusten aatehistorialliseksi lähiluvuksi, kuten joillekin koulukunnille on käynyt. Mistä tämä johtuu?
Ehkä varteenotettavin vastausehdotus on se, että toisin kuin useat muut 1900-luvun filosofian suuntaukset, hermeneutiikka on pystynyt sekä perinnettään unohtamatta jatkuvasti uudistumaan että menestyksellisesti puhuttelemaan erityistieteitä ja niiden parissa toimivia tutkijoita. Tulkitsemisen ja ymmärtämisen peruskysymykset ja hermeneuttisen filosofian niihin ehdottamat vastaukset ovat saaneet suopean vastaanoton kaikkien ihmistieteiden käytännön tutkimuksen piirissä. Ja mikä vielä tärkeämpää, dialogi on toiminut myös toiseen suuntaan. 1900-luvun hermeneuttisen filosofian keskeiset innovaatiot ovat tapahtuneet erityishermeneutiikoista ja eri ihmistieteistä saatujen vaikutteiden kautta. Hans-Georg Gadamerille ne olivat klassillinen filologia ja juridinen hermeneutiikka, Paul Ricœurille teologinen hermeneutiikka, psykoanalyysi, historian tutkimus ja strukturalistinen kielitiede.
Suomalaisen filosofian hieman kapea-alaisessa kentässä hermeneuttisen filosofian, kuten monen muunkin merkittävän 1900-luvun filosofian koulukunnan, vaikutusala on ollut voimakkaimmillaan pikemminkin erityistieteiden piirissä. Mutta myös filosofian saralla on tutkittu hermeneutiikkaa. Huomionarvoisia ovat esimerkiksi Martin Kuschin monografia Ymmärtämisen haaste. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, Oulu 1986 ja Erna Oeschin Tulkinnasta. Tulkinnan tiedolliset perusteet modernissa ja filosofisessa hermeneutiikassa. FITTY, Tampere 1994. Teologisen hermeneutiikan piiristä voidaan mainita esimerkiksi Miikka Ruokasen Hermeneutica moderna. Gaudeamus, Helsinki 1987 ja Björn Vikströmin Verkligheten öppnar sig. Läsning och uppenbarelse i Paul Ricœurs bibelhermeneutik. Åbo akademis förlag, Åbo 2000. Juridista hermeneutiikkaa edustavat esimerkiksi Kauko Wikströmin Oikeuskäytännön tulkinnasta. Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki 1979 ja allekirjoittaneen Right and Prejudice. Prolegomena to a Hermeneutical Philosophy of Law. Helsingin yliopisto, Helsinki 2002. Kasvatustieteen näkökulmasta hermeneutiikkaa on käsitellyt mm. Pauli Siljander teoksessa Hermeneuttisen pedagogiikan pääsuuntaukset. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, Oulu 1988. Luettelo ei ole lähimainkaan kattava. Milteipä jokainen teoreettisesti painottunut tutkimus minkä tahansa ihmistieteen alalla ottaa tavalla tai toisella kantaa hermeneutiikan haasteeseen, ymmärtämisen ratkaisemattoman ongelman pohdintaan.
Jarkko Tontti