Venäjän PEN kriisissä

Lontoo, jälleen. Käynnissä olevan PEN Internationalin hallituksen kokouksen yksi kuumimpia aiheita on Venäjän PENin tilanne. Iso joukko nimekkäitä kirjailijoita (esimerkiksi nobelisti Svetlana Aleksijevitš) on eronnut Venäjän PENistä ja syyttää sen johtoa vakavista väärinkäytöksistä. Jo aikaisemmin Venäjän PENin entinen varapuheenjohtaja Ljudmila Ulitskaja jätti järjestön.

Osittain kyse on väitetystä Venäjän PENin omien sääntöjen rikkomisesta johtokunnan valinnassa ja vuosittaisen yleiskokouksen järjestelyissä. Vielä vakavampia ovat syytökset PEN Internationalin perustavien periaatteiden vastaisesta toiminnasta. Kyse on esimerkiksi elokuvaohjaaja Oleg Sentsovista, joka kärsii parhaillaan kahdenkymmenen vuoden vankeustuomiota ”terroristisesta toiminnasta”. Kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan hänen tuomionsa on poliittisesti motivoitu. Sentsov tunnetaan kansainvälisen oikeuden vastaisen Krimin valtauksen äänekkäänä kriitikkona. Nyt järjestöstä eronneet kirjailijat vaativat hänen vapauttamistaan, toisin kuin Venäjän PENin johtokunta. Lopullisesti kriisi kulminoitui, kun Venäjän PENin johtokunta päätti erottaa järjestöstä tunnetun journalistin Sergei Parhomenkon, joka oli kritisoinut johtokunnan toimintaa.

Ongelmat Venäjän PENissä alkoivat vuonna 2014, sen jälkeen, kun PEN International järjesti useita tapaamisia Venäjän PENin ja Ukrainan PENin välillä Krimin kriisin tiimoilta, mm. Varsovassa ja Tukholmassa. Vielä silloin Venäjän PEN, edustajanaan Ulitskaja, ja Ukrainan PEN olivat samaa mieltä useasta asiasta.

Taustaksi todettakoon, että PEN Internationalista erottaminen on harvinaista. Toisinaan sitä tapahtuu vähemmän dramaattisten syiden vuoksi, esimerkiksi jos jäsenjärjestö ei maksa jäsenmaksujaan. PEN Internationalilla on 145 PEN-keskusta yli 100 maassa. Lähtökohtaisesti PEN-keskukset ovat autonomisia, mutta niiden pitää noudattaa toiminnassaan PENin peruskirjan periaatteita.

Peruskirjan rikkomisen takia erottaminen on hyvin harvinaista.

Yksi tunnettu tapaus toki muistetaan hyvin. Vuonna 1933 Dubrovnikin PEN-kongressissa natsien haltuunottama Saksan PEN kieltäytyi tuomitsemasta kirjarovioita ja muita natsien toteuttamia räikeitä sananvapausloukkauksia. Lopulta Saksan PEN erotettiin. PEN Internationalin julkilausuman mukaan ”If German PEN has been reconstructed in accordance with nationalistic ideas, it must be expelled.”

Yhdysvaltoihin paennut Thomas Mann perusti Los Angelesiin maanpakolaisia saksalaiskirjailijoita edustavan PEN-keskuksen. Vastaavaa on tapahtunut myöhemminkin. Independent Chinese PEN toimii pääosin Kiinan ulkopuolella, sitä oli perustamassa muun muassa Nobelin rauhanpalkinnon saanut Liu Xiaobo.

PEN-keskuksen erottamisesta päättää PEN Internationalin vuosittainen yleiskokous, PEN-kongressi. Se kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa 2017 Lvivissa, Ukrainassa.

0 Responses to “Venäjän PEN kriisissä”


  • No Comments

Leave a Reply